Loman lopulle järjestettiin vielä perinteiset (eli jo toiset) vuotuiset rapujuhlat. Sen verran raukka olen, etten pidä ajatuksesta joutua tiputtamaan eläviä rapuja kiehuvaan liemeen, joten ravustan syömiset pakastealtaasta. Ravut ovat hyviä ja niiden syöminen pienissä määrin ihan mukavaa hommaa, mutta veikkaisin rapudietin olevan melkoisen tehokas laihdutusmuoto. Yhdestä saksiniekasta ei kovin valtavaa määrää syömistä saa, mutta syötävän etsimiseen kuorista menee melkoinen määrä aikaa ja energiaa. Niinpä tälläkin kertaa alkupala oli sen verran isompi, ettei rapuja tarvitse availla nälkäisenä. Hyödynsin alkupalaan toissapäivänä pakastamieni kesäkurpitsojen hötöt sisukset, sekä viime hallowiinina pakastetun kurpitsanlihan. Kurpitoja tuli yhteensä kaksi kiloa. Keitin kurpitsapalat ja pari silputtua sipulia pehmeiksi puolessa litrassa kasvislientä. Seuraavaksi soseutin keiton sauvasekoittimella, maustoin suolalla, mustapippurilla ja timjamilla ja lisäsin perään vielä pari desiä ruokakermaa. Keiton koristeena ja sattumina kurpitsansiemeniä sekä ruislimpusta pilkottuja ja uunin jälkilämmössä kuivattuja krutonkeja.
Illan pääasiana olivat kuitenkin ne ravut. Pakasterapujen valmistuksessa suurin haaste on muistaa ottaa ne sulamaan jääkaappiin riittävän aikaisin. Rapujen kanssa on tapana nauttia snapsia, joita tässä kattauksessa on kahta laatua. Perinteisempänä versiona tillivodkaa, johon murskasin samana päivänä kourallisen tilliä (myös moni muu tuore yrtti kävisi) ja sekoitin tillimurskan ja puoli ruokalusikallista sokeria tilkkaan vettä. Juuri ennen tarjoilua lisäsin seokseen reilun pari desiä pakastinkylmää vodkaa. Toisena snapsina lähinnä porukan raskautettua ajatellen alkoholiton sitruunasnapsi, johon raastoin yhden sitruunan kuoren ja puristin sen mehun, lisäsin ruokalusikallisen sokeria ja täytin kahden desin pullon loppuun vedellä. Tämäkin snapsi tarjoillaan mahdollisimman kylmänä. Lisäksi tarjolla paahtoleipää, johon voi malttaessaan kasata ravunpaloja tai pyyhkiä tillivoita, tai jos käy niin hyvä tuuri, kuin miehelläni, sipaista ravun mätiä. Kuvan kulhoissa ei muuten ole lisukekeittoa, vaan sitruunalla ja mustaherukanlehdillä koristellussa vedessä voi huuhdella sormia sotkuisen syömisen lomassa.
Aterian päätteeksi oli vielä kakkukahvit. Rapujen jälkeen ainakin minun tekee mieli jotain raikasta, joten leivoin marenkikuorrutteisen sitruunatortun. Resepti on kirjasta Leivo herkkuja helposti, mutta kopioin sen tuohon allekin hieman muunneltuna.
Pohja:
250 g vehnäjauhoja
3 rkl sokeria
125 g voita pieninä paloina
3 rkl kylmää vettä
2 munankeltuaista
Täyte:
30 g vehnäjauhoja
30 g maissitärkkelystä (maizenaa)
250 g sokeria
2 dl sitruunamehua
½ sitruunan kuori raastettuna
3 dl kylmää vettä
50 g voita pieninä paloina
6 munankeltuaista
Marenki:
8 munanvalkuaista
400 g sokeria
Mittaa jauhot ja sokeri monitoimikoneen kulhoon. Käynnistä kone, lisää voipalat vähitellen ja anna sekoittua tasaiseksi taikinaksi. Lisää vesi vähän kerrallaan ja lopuksi keltuaiset. Vaivaa taikinaa vielä käsin pöydällä. Kääri taikina muoviin ja jätä jääkaappiin vetäytymään vähintään tunniksi.
Painele taikina suureen piirakkavuokaan, pistele pohja haarukalla ja esipaista pohjaa 180 asteessa 15 minuuttia.
Tee paiston aikana täyte. Mittaa jauhot, maissitärkkelys, sokeri, sitruunamehu ja raastettu sitruunankuori kattilaan ja kuumenna miedolla lämmöllä kokoajan sekoittaen. Lisää vesi vähän kerrallaan, koko ajan hyvin sekoittaen. Sekoita, kunnes kiisseli sakenee. Siirrä karrila levyltä ja vatkaa kiisseliin voi ja keltuaiset vähän kerrallaan. Nosta kattila takaisin levylle ja vatkaa pari minuuttia, kunnes kiisseli sakenee. Kaada kiisseli esipaistetulle piirakkapohjalle.
Vatkaa myös valkuaiset ja sokeri kovaksi vaahdoksi. Levitä tai pursota marenki täytteen päälle.
Paista piirakkaa 180 asteessa viitisen minuuttia, tai kunnes karenki on saanut vähän väriä.
Painele taikina suureen piirakkavuokaan, pistele pohja haarukalla ja esipaista pohjaa 180 asteessa 15 minuuttia.
Tee paiston aikana täyte. Mittaa jauhot, maissitärkkelys, sokeri, sitruunamehu ja raastettu sitruunankuori kattilaan ja kuumenna miedolla lämmöllä kokoajan sekoittaen. Lisää vesi vähän kerrallaan, koko ajan hyvin sekoittaen. Sekoita, kunnes kiisseli sakenee. Siirrä karrila levyltä ja vatkaa kiisseliin voi ja keltuaiset vähän kerrallaan. Nosta kattila takaisin levylle ja vatkaa pari minuuttia, kunnes kiisseli sakenee. Kaada kiisseli esipaistetulle piirakkapohjalle.
Vatkaa myös valkuaiset ja sokeri kovaksi vaahdoksi. Levitä tai pursota marenki täytteen päälle.
Paista piirakkaa 180 asteessa viitisen minuuttia, tai kunnes karenki on saanut vähän väriä.
Loppuun vielä bonuksena kevyt ja nopea lounas, joka syötiin ennen rapujuhlia. Maustoin lohen merisuola-lime-rosmariini -sekoitukella, ja paistoin ensin nahatonta puolta. Sitten kääntö ja lisää paistamista nahallisella puolella, kunnes pala on kypsä. Mukavan rapea tuli, ja nahallisella puolella voi huoletta vaikka vähän polttaakin kalaa. Lisukkeena wok-vihanneksia viimeisillä oman maan sokeriherneillä jatkettuna. Ruoka ei olisi välttämättä tarvinnut kastiketta, mutta sitä oli kuitenkin tarjolla purkista. Mallina Aasia-kaupasta löydettyä "thaimaalaista ketsuppia", eli tulista mango-lime -kastiketta.
