Vappuinen grillikauden avaus

Kuten on tullut varmasti muutamaan kertaan mainittua, minulla on myös sellainen luonnevika, että nautin suunnallisesti tarjoiltavien miettimisestä ja laittamisesta. Tämä on mennyt niinkin pitkälle, että jo taannoin häissämme ruuat oli itse suunniteltuja sekä pienen apujoukkion kanssa myös itse toteutettuja hääkakkua myöden. Tästäkin huolimatta en ole koskaan aikaisemmin tehnyt voileipäkakkua! Pidän itse kaikkien kakkujen osalta raikkaista mauista. Niinpä hain nytkin voileipäkakkuun reseptiä hakusanalla raikas ja mainion reseptin löysinkin!

Voileipäkakku italialaisittain kaksi noin litraista leipävuoallista

Täyte 1: 

noin 10 isoa basilikanlehteä silputtuna

reilu 100g aurinkokuivattuja tomaatteja silputtuna

1/2 prk Flora vispiä

200g maustamatonta tuorejuustoa

1 dl mozzarellaraastetta

mustapippurirouhetta

Täyte 2: 

1/2 prk Flora vispiä

1/2 kurkku raasteena

1 omena raasteena

150g fetajuustoa murustettuna
4 rkl pestoa

Lisäksi: 

iso paketti täysjyväpaahtoleipää
kostutukseen sitruunamehulla ja vedellä jatkettu kurkkuraasteesta valutettu mehu

2 rkl pestoa

Kuorrute: 

100g smetanaa

200g maustamatonta tuorejuustoa

Koristeluun esimerkiksi: 

kirksikkatomaatteja 

basilikanlehtiä

mozzarellapalloja

salaattia

Vatkaa Flora vispi kuohkeaksi vaahdoksi. Jaa vaahto kahteen osaan ja lisää toiseen puolikkaaseen  tuorejuusto, mozzarellaraaste, rouhittu mustapippuri sekä silputut basilikanlehdet ja aurinkokuivatut tomaatit. Sekoita tasaiseksi.

Raasta kurkku ja kuorittu omena karkeaksi raasteeksi. Valuta muutama minuutti lävikössä. Lisää kurkku- ja omenaraaste, fetamuru sekä pesto toiseen vaahtopuoliskoon ja sekoita tasaiseksi.

Vuoraa leipävuoat tuorekelmulla. Leikkaa paahtoleipäviipaleista reunat pois. Lado kerros paahtoleipää leipävuoan pohjalle. Sivele pullasudilla kevyesti sitruunamehulla ja vedellä jatkettua kurkkumehua leivän pintaan. Lusikoi tomaattitäyte leipien päälle. Lado toinen kerros paahtoleipiä. Kostuta leivät. Levitä noin 2 rkl pestoa leipien pintaan. Lusikoi pesto-feta täyte leipien päälle. Lado päälle kerros paahtoleipää ja kostuta leivät. Peitä kelmulla, laita paino päälle ja nosta mehustumaan jääkaappiin yön yli.

Avaa kelmu ja kumoa voileipäkakku tarjoilulautaselle. Poista kelmu. Sekoita smetana tuorejuustoon. Levitä tahna tasaisesti kakkujen päälle ja koristele oman mieltymyksen mukaan.

 

Kutsussa lupailin, että salaattia löytyy talon puolesta. Hiukkasen ehkä ryöstäytyi taas käsistä mitoitus, salaattia tuli sen verran runsaasti, että taitaa olla pääosassa loppuviikon eväissä. Vaan mikäpä siinä, hyviä olivat molemmat, tosin sipulia tuli ehkä vähän reilunlaisesti. Ensimmäinen ohje mukaillen täältä. Toisen salaatin ohjeen löysin kirjasta  Juhlitaan kotona.

Raikas grillisalaatti 8 annosta

4 tomaattia

1 kurkku
nippu retiisejä
2 punasipulia
ruukku herneenversoja
kerä jäävuorisalaattia

oliiviöljyä

suolaa ja rouhittua mustapippuria

Pese ja leikkaa tomaatit, kurkku ja retiisit reiluiksi lohkoiksi. Leikkaa punasipuli ohuiksi renkaiksi ja herneenversot pätkiksi. Revi salaatti kulhoon ja sekoita aineet keskenään. Valuta pinnalle hieman öljyä ja mausta ripauksella suolaa sekä rouhittua mustapippuria.

Kuskus-salaatti 10-15 annosta

600 g kuskusia pakkauksen ohjeen mukaan valmistettuna

3 isoa eriväristä paprikaa (paahdettuna ja) suikaloituna (tai paloiteltuna)

ruukullinen (lehti)persiljaa hienonnettuna

ruukullinen minttua hienonnettuna

5 isoa tomaattia (siemenettöminä) kuutioina (tai paloina)

1 iso punasipuli hienonnettuna (tai renkaina)

1 sitruunan kuori raastettuna

1 kurkku (kuorittuna ja) pienittynä

Mausteseos:

2 rkl oliiviöljyä

1 rkl sinaapinsiemeniä

1 rkl korianterinsiemeniä

1 rkl jauhettua kanelia

3 valkosipulinkynttä hienonnettuna

Lisäksi:

oliiviöljyä

sitruunan mehu

balsamicoa

suolaa ja mustapippurirouhetta

(300 g fetaa murennettuna)

Murskaa mausteseosta varten sinapin- ja korianterinsiemenet kevyesti huhmaressa. Kuumenna öljy paistinpannussa ja lisää siihen siemenseos, kaneli ja valkosipuli. Alenna hieman lämpöä ja sekoita pari minuuttia kunnes siemenet alkavat "napsua". Sekoita mausteseos kuskusiin, lisää silputut kasvikset ja mausteet ja pyöräytä vielä sekaisin. Murenna päälle fetajuusto.

Vappuun kuuluu tietysti olennaisena osana munkit. Noloa myöntää, mutta en ole myöskään paistanut munkkeja aikaisemmin. Elektronisen paistomittarin ansiosta kuitenkin uskaltauduin eilen paistohommiin, eikä se ollut ollenkaan vaikeaa. Kammoni rasvassa paistoa kohtaan johtunee siitä, että muutettuani pois lapsuuden kotoa opiskeluboksissa ei ollut aluksi mikroa. Päätin kuitenkin tehdä paukkumaisseja, mikron puuttuessa perinteisesti kattilassa. Loraus öljyä kattilaan kuumenemaan, kansi päälle ja odottelemaan rasvan lämpenemistä. Tässä välissä keskittymiseni herpaantui ja kun palasin keittokomeroon katsomaan, joko öljy on kuumaa, kannen alta löytyikin melkoiset liekit. Onneksi oppi oli mennyt perille ja löin kannen välittömästi takaisin kattilan päälle. Tuli tukahtui, eikä käynyt säikähdystä pahemmin. Kerrasta viisastuneena muistin olla nyt jatkuvasti kattilan ääressä ja vahtia mittarista, että öljy pysyy 180 asteisena.

Paisto sujui siis varsin mallikkaasti, mutta hillotäytteen pursottamisessa huomasin tämänkin olevan välineurheilua. Halpakaupasta hankittu pursotin oli täysi susi, kävinkin tänään hakemassa keittiötarvikeliikkeestä kunnollisen pursotinpussin ja siihen tyllia. Toisaalta kuorrutteesta tuli turhan vetelää, seuraavalla kerralla lisään vettä vähitellen, enkä koko määrää kerralla, niin kuin nyt. Ohje munkkeihin yhdistellen Pirkan sivuilta.

Hillomunkit 20 kpl

2 ½ dl kevytmaitoa

25 gtuorehiivaa
1 dl sokeria
1 kananmuna
1 kardemummaa
1 tl suolaa
n. 8 dl vehnäjauhoja
100 g leivontamargariinia

Paistamiseen:

1 l rypsi- tai rapsiöljyä

Täytteeksi:

vadelma- tai omenahilloa

Kuorrutukseen:
2 dl (mansikka)tomusokeria
1-2 rkl vettä

Lämmitä maito kädenlämpöiseksi. Liuota siihen hiiva. Lisää sokeri, muna, kardemumma ja suola. Lisää jauhoja vähitellen ja vaivaa hyvin. Lisää pehmeä rasva alustamisen loppuvaiheessa. Anna taikinan kohota liinalla peitettynä noin 30 minuuttia.

Vaivaa taikina pöydällä ja muotoile siitä tasapaksu tanko. Jaa taikina 20 yhtäsuureen palaan ja pyöritä pulliksi. Anna kohota hyvin liinan alla.

Kuumenna öljy 180 asteeseen. Öljy on sopivan kuumaa, kun paahtoleipäpala ruskistuu kauniisti minuutissa. Pane munkki öljyyn reikäkauhalla kohonnut puoli alaspäin ja kypsennä 2 - 5 kpl kerrallaan niin, että ne kelluvat vapaasti öljyssä. Kypsennä noin 2 minuuttia/puoli ja käännä, kun pinta on ruskea.

Nosta munkit reikäkauhalla talouspaperin päälle hetkeksi valumaan. Lisää seuraavat munkit öljyyn paistumaan.

Täytä munkit hillolla. Pane hillo pursotinpussiin, jossa on kapea/terävä tylla eli suutinkappale. Paina tylla munkin keskelle ja pursota nokare hilloa jokaiseen munkin täytteeksi.

Sekoita kuorrutuksen aineet keskenään tahnaksi. Kasta jäähtyneet munkit kuorrutukseen.

Munkkien kanssa kuuluu juoda simaa, jota laitoin tulemaan jo muutama päivä sitten. Simaa voi tehdä sitruunan lisäksi monesta muustakin kasvista, kuten raparperista tai mustaherukan lehdistä. Nyt kuitenkin yleisen linjani huomioon ottaen yllättävän perinteistä vappusimaa.

Sitruunasima noin 4 ½ litraa

4 l vettä
½ kg fariinisokeria
2 sitruunaa
maustemitallinen tuoretta hiivaa

Pullotukseen:
rusinoita
sokeria

Laita sokerit kattilaan. Kiehauta noin puolet vedestä ja kaada se sokerien päälle. Sekoita. Pese sitruunat hyvin. Purista sitruunoista mehu ja raasta kuori. Sekoita loput vedestä sekä sitruunamehu ja -kuori keskenään. Kaada seos kattilaan. Liuota hiiva pieneen nestetilkkaa ja sekoita se kattilan nesteeseen. Anna siman käydä huoneenlämmössä 1–2 vuorokautta.

Pullota sima siivilän läpi. Lisää jokaiseen pulloon 1 tl sokeria ja muutama rusina. Sulje korkki, mutta älä liian tiukasti. Sima on valmista, kun rusinat nousevat pintaan.

Viileässä sima valmistuu noin viikossa, huoneenlämmössä noin 3 päivässä. Säilytä valmis sima viileässä ja käytä noin viikon kuluessa. Muistathan, että paine pullossa kasvaa käymisen jatkuessa, joten älä käytä liian tiukkaa korkkia.

Kuivausta ja savustusta

Siman valmistuksen aloittamisen lisäksi valmistauduin tuleviin vappuaatolle sijoittuviin grillikauden avajaisiin kuivaamalla hedelmiä karkin korvikkeeksi. Kuivuriin mahtui hienosti kilo kiivejä sekä kilo päärynöitä  ja vielä yksi banaanikin täytteeksi. Hedelmistä tulee kotona kuivaten jostain syystä makeampia ja maukkaampia, kuin kaupasta ostetut kuivahedelmät ovat. Siitäkin huolimatta, että kaupan kuivakkeisiin on usein lisätty sokeria.

Ennen kokeilemattomien hedelmälaatujen lisäksi kokeiltiin tänään myös meille uutta savustuspurua. Edelliskertainen lihan savustamisen kokeilu onnistui muuten mainiosti, mutta leppäsavun on oppinut assosioimaan vahvasti savukalaan. Nyt savustimeen päätyi broilerin ja naudanpaistin alle pekaanipähkinälastuja. Savun maku oli yllättävänkin erilainen. Savunmakua oli myös melko runsaasti, seuraavalla kerralla voi siis nuukailla enemmän lastuja annostellessa. Lihojen lisukkeena romaine-salaattia, caesar-kastiketta, omatekoisia krutonkeja ja pitkään kypsytettyä vuohenjuustoa.

Merellisiä makuja vähän korjaillen

Yllättäen jääkaappiin oli taas uinut pala lohta. Kaapin kätköistä löytyi myös purkillinen kookoksella ja limellä maustettua kermaa, joten savustuksen sijaan  kala päätyi uuniin. Vuoan pohjalle pussillinen wokkivihanneksia, joukkoon kerma ja päälle lohi, sitten tunniksi parisataa-asteiseen uuniin. Uunituksen jälkeen tuli mieleen, että jotain suurustakin olisi saattanut kannattaa laitta. Onneksi hätä ei ole tämän näköinen. Ripottelin kuuman liemen joukkoon kuskus-ryynejä, jotka imaisivat ylimääräisen nesteen ja toivat samalla lisää ruokaisuutta annokseen.

Ruokaisammasta annoksesta huolimatta illemmalla tuli uudelleen nälkä. Niinpä pyöräytin vielä salaatin iltapalaksi. Muistelin nähneeni, että jossain kokkiohjelmassa uppomunia keitettiin tuorekelmuun käärittynä. Pitäisi varmaan etsiä tarkemmat vinkit taktiikalle, sillä "näin se varmaan meni" metodilla ei tullut niin kovin nättiä jälkeä. Onneksi maku ei ollut kuitenkaan juuri kärsinyt. Uppomunien lisäksi annoksessa salaattia, kirsikkatomaatteja, caesar-kastiketta, katkarapuja sekä kuivalla pastinpannulla paahdettuja pinjansiemeniä.

Syöttötuolin pehmuste

Ystäväni oli kunnostanut miehensä kanssa käytetyn syöttötuolin tyttärelleen. Puinen tuoli maalattiin valkoisella ja vaalealla lilalla. Tuolin alkuperäinen pehmuste ei näin sopinut enää oikein värinsä puolesta tuoliin ja oli muutenkin vähän epämääräisessä kunnossa. Lupasin jo joulun alla tehdä tuoliin uuden pehmusteen. Onneksi tilaus tuli jo hyvissä ajoin ennen tytön istumaan oppimista, joten pitkähköksi venynyt toimitusaika ei suuremmin haitannut. Pehmusteen valmistumista hidasti materiaalin haun muistaminen. Sattumalta ja muistinvaraisesti löysin hyvinkin lähelle uusien maalien väristä kangasta. Seuraavaksi työtä hidasti hermostuminen huojuvaan ompelupöytään, jonka kansi resonoi useamman sentin ommellessa. Pomppivalla koneella ompeleminen ei ole järin näppärää. Pöydänvaihdoksen jälkeen valmistumista viivytti huomio, että vahakankaan ja superlonin yhdistelmän ompeleminen onkin vähän erilaista. Vaikka lopulta kyse taisi olla kuitenkin siitä, että pakko on paras motivaattori.

T-leipä

Moneen kertaan olen jo manannut (olenko siis manaatti?) perinnöllistä ominaisuuttani olla heittämättä mitään hukkaan. Erityisen vahvana piirre pyrkii esiin ruuan kanssa. Tälläkin kertaa tapa oli leipomisen taustalla. Pääsiäiseltä jäänyttä heraa oli vielä jääkaapissa. Aistinvaraisen tutkailun perusteella vaikutti olevan vielä käyttökelpoista, mutten kuitenkaan enää uskaltanut juoda sellaisenaan. Päätin siis kuumentaa heran uunissa osana teeleipätaikinaa. Helppoa on teeleivänteko, ei vaadi vaivaamista eikä kohotusta vaan kaikkineen tuote on valmis noin puoleen tuntiin. Tämänkertaisessa versiossa heran lisäksi mukana muutakin superfoodia.

Ruisteeleivät

2 dl neljän viljan hiutaleita

4 dl ruisjauhoja

4 tl leivinjauhetta

1½ tl suolaa

1 dl rypsiöljyä

4 dl heraa

Sekoita kuivat aineet kulhossa. Sekoita märät aineet joukkoon. Muotoile pellille vajaan sentin paksuisia lättyjä ja pistele leivät haarukalla. Paista 250 asteisen uunin keskitasolla 15-20 minuuttia.

Tosipikaruoka, melkein hävettää

Viikonloppuna oli opiskeluaikoina muotoontuneen tyttöporukan kokoontumisajot, jossa vierähtikin aika perjantaista sunnuntaihin. Olen kuitenkin ehdollistunut omiin eväisiin työpaikalla, perjantaista tiimilounasta lukuunottamatta, joten en osannut ajatellakaan lähteväni töihin ilman eväskippoa. Muutaman päivän reissuamisen johdosta ei kuitenkaan löytynyt virtaa laittaa mitään vaikeaa, pikemminkin päinvastoin. Onneksi eineksetkin saa syömäkelpoisiksi pienellä kikkailulla, vaikka vähän huijaamiselta (puoli)valmisteiden käyttö aina tuntuukin. Luonnevika on se, taitaa olla vielä perinnöllinenkin. 

Kaapissa on hätätilanteiden varalle ammattikokkien parjaamaa perunamuusijauhetta. Sekoitin muusijauheen joukkoon lisää hätävara-aineita siis pippurikastike- ja maitojauhetta, sitten kiehuvaa vettä päälle, sekoitus, ja pakastepinaattia perään viilentämään ruuan jääkaappikelpoiseksi. Näin sain tehtyä kätevästi kastikkeen ja kasvikset samalla. Ei ehkä yhtä näyttävää, kuin erillisesti tarjoiltuina, mutta aineet menevät kuitenkin sekaisin, viimeistään vatsalaukussa. Pakastimesta vielä omatekoisia lihapullia annokseen proteiiniksi, niin onkin seuraavien päivien lounas valmis.

Kiivilastut

Isä osti viime tai toissavuonna itselleen hyötykasvikuivurin. On kuulemma ollut kätevä laite, muunmuassa kuivannut oman pihan omenapuiden hedelmät säkilliseksi omenalastuja. Kodinkonekaupassa osui sitten katseeseen kuivuri, vaikutti olevan kohtuullisen edullinenkin. Annoin periksi kilpavarusteluvimmalle ja kone löysi tiensä kotiimme. Laatikon kyljessä oli tarjoiluehdotuksia. Kuivatuista hedelmistä kiivit näyttivät jänniltä, joten ruokakaupasta vielä kilo karvaisia mollukoita mukaan. Iltapuhteeksi kiivit kuorintaan ja puolen sentin siivuiksi. Ladottiin kuivurin tasoille tasaisesti, mutta tyhää jäi sen verran, että omenakin mahtui mukaan. Kuivuri sitten hurisemaan yön yli ja aamulla olikin naposteltava valmis. Kiiveistä tuli hauskan näköisiä. Maku on melko lähellä kirpeitä hedelmäkarkkeja, mutta ravintoarvot todennäköisesti melkoisesti paremmat. Hyviä oli omenatkin, tosin yllätysmomentti oli niissä vähäisempi.

Lihan jauhantaa

Pääsiäisen hiukopalaksi tein jouluna suuren suosion saavuttanutta lammasmakkaraa. Illallispöydän antimet olivat kuitenkin sen verran runsaat, ettei vielä lauantaina hiukonut. Toisaalta uunista nostettu makkara oli sen verran karun näköistä (kuva alla), etten halunnut pelkkää tuota kuvaa tänne laittaa. Paistinpannussa ruskistettu pinta ja vieressä oleva salaatti kotijuustorouheella ja minttuhyytelöllä tuo kuvaan kivasti väriä.

Jotenkin kummasti käyttäytyi makkaran kuori valmistettaessa. Katkeili omia aikojaan makkaraa pursottaessa ja halkesi koko makkaran pituudelta paistettaessa. Halkeaminen voi tosin johtua edelliskertaista vähemmästä pistelystä, mutta kummallisesti silti kuoriutui suoli makkaran ympäriltä uunissa. Näinköhän ne kuorettomat nakitkin tehdään? Seuraavaan erään voisi osta kauppahallista tuoretta suolta. Tosin siihen voi mennä joku tovi. Toisen parin makkaroita nimittäin pakastin raakana. Voisi vaikka vappuna testata, miten toimivat muurikkapannulla kypsennettyinä.

Lihan myllyttämisestä innostuneena tein jauhelihakastikkeen mämmipaistin ylijääneestä kastikkeesta. Jääkaapissa oli naudanpaisti, jonka hienonsin kahteen kertaan lihamyllyllä. Valmistettu jauheliha sipulisilpun kanssa ruskistumaan, ja lopuksi ylijäänyt kastike joukkoon. Laiskuuksissani kaivoin pakastimesta vihanneksia lisukkeeksi, vaikka tähän olisi keitetty peruna saattanut sopia paremmin. Toisaalta pääsiäisen mässäilyn jälkeen voi tehdä ihan hyvää syödä hiukan vähähiilihydraattisempaa ravintoa välillä.

Ihan kaikkea omatekoista jauhelihaa en kuitenkaan käyttänyt eväsruokiin, vaan päätin viedä pyhien mässäilyn ihan loppuun saakka. Paistoin siis iltapalaksi pellillisen nacho supremea, hiukan poikkeavalla koostumuksella tosin. Paistoin jauhelihan, sitten pannulle perään kuivettuneen vuohenjuuston jämät, tulisen ketsupin loppu ja hiukan savuista grillauskastiketta. Jalopenolla maustettuja nachoja pellille, päälle jauhelihamössö, sen päälle viipaloituja kirikkatomaatteja ja pinnalle reilusti meksikolaismausteista cheddarraastetta. Uuniin grillivastuksen alle ottamaan vähän väriä ja sitten syömään!

Suomalaisten makujen pääsiäinen

Miehen isä sekä veli vaimonsa kanssa tulivat syömään pääsiäisen kunniaksi. Koska vierailu oli tiedossa jo hyvissä ajoin, ehdin taas suunnitella tarjoilut överisti. Ensimmäiseksi valmistin humalaista kotikaljaa, jota tein viimeksi jouluna. Koska kaljaa tulee kerralla reilulti, annoimme osan juomasta viemisiksi vieraille. Ja jotta vieminen näyttää hauskemmalta, teimme pulloille myös etiketit. Ja jotta fontti olisi mieluisa, mies vielä piirsi siihen puuttuvat ääkköset...

Kaljamaltaista tulee mainiota leipää, joten pakkohan sitäkin oli tehdä. Mies keksi, että lammasmallasleipä sointuu hauskasti, joten ajattelin tehdä sellaiset alkupalaksi. Kaupoissa näkyi olevan valmiiksi savustettua lammasta jos jonkin sorttista, mutta halusin koittaa miten lihan savustus onnistuu kotipöntöllä. Savustin näytti olevan jotenkin vieraassa ympäristössä hangen keskellä, mutta hyvin onnistui kuitenkin. Paistipalat savustuvat riistan näköiseksi. Vaikka lihana olikin marketin sisäänvetotuotteena ollutta pakastettua lampaanpaistia, ei maku ollut ollenkaan villainen. Tähän saakka esitetyt ruuat on siis tehty valmisteltu jo eilen.

Näin tarjoilupäivänä pääsi paljon helpommalla. Lammasmallasleivän pohjalla on siis lampaanmalliseksi leivottu halkaistu mallasleipä, joka on voideltu gourmetsuolatulla kirnuvoilla. Voin päällä on omatekoista mintulla maustettua kotijuustoa ja savulammassiivuja, sekä koristeena herneenverso. Vuolukiviset lautaset löytyivät sattumalta läheisestä halpakaupasta.

Kotijuusto

1 kananmuna
½ l piimää
1 ½ l maitoa
½ rkl suolaa
yrttejä, valkosipulia tai muuta maustetta, jos siltä tuntuu

Kiehauta maito. Vatkaa muna ja piimä sekaisin. Lisää piimä-munaseos maidon joukkoon hämmentäen. Kuumenna seos kiehumispisteeseen. Nosta kattila levyltä ja anna olla lämpimässä paikassa puolisen tuntia. Nosta juustomassa reikäkauhalla juustomuottiin tai siivilään, joka on vuorattu kostutetulla sideharsolla. Taita harso juuston päälle ja aseta kansi ja paino päälle. Anna olla jääkaapissa mieluiten seuraavaan päivään. Juustonteosta ylijäänyt hera kannattaa ottaa talteen ja käyttää taikinanesteenä tai juoda sellaisenaan.

Opiskeluystäväni kertoi, että tehtyäni joskus portteripaistia tyttöjeniltaan, heillä on syöty antamallani reseptillä tehtyä paistia aina pääsiäisin. Paistin reseptin olen itse saanut joskus äidiltäni, joka ei tosin ole saanut sitä edelleen äidiltään, vaan jo unohtuneesta lehdestä. Niinpä ajattelin tehdä olutpaistia pääsiäiseksi minäkin, tosin korvasin naudan lampaalla ja portterin Mämmi-oluella. Lisukkeeksi halusin värikästä vihannesta, siispä mieleen pulpahti lampaan kanssa hyvin maistuvat valkosipuliporkkanat, ruusukaalit ja sipulinen rösti.

Portteripaisti (8:lle pieniruokaiselle)

1 ½ kg naudan sisä- tai paahtopaistia (tai luutonta lampaanpaistia)
33 cl portteria tai muuta tummaa olutta (jolloin ei tosin enää portteripaisti)
3/4 dl mustaherukkamehua
1 dl soijakastiketta
1 dl vettä
1 tl kuivattua timjamia
(6 katajanmarjaa)
2 lihaliemikuutiota
(2 viipaloitua valkosipulinkynttä)
1 lohkottu sipuli

kastike:
n. 8 dl paistolientä
5 rkl vehnäjauhoja
1-2 dl kermaa

Varaa paistia varten pata, joka on juuri paistin kokoinen niin, ettei reunoille jää väljyyttä. Kaada ensin portteri, mehu, soija ja vesi pataan. Lisää mausteet, liemikuutiot, valkosipuliviipaleet ja lohkottu sipuli. Kuumenna liemi kiehuvaksi, pane lihapala pataan ja keitä miedolla lämmöllä kannen alla. Kääntele paistia muutaman kerran (ja varo roiskeita), ellei se peity liemeen kokonaan. Pane n. tunnin kuluttua lihalämpömittari paistin paksuimpaan kohtaan. Kun se osoittaa 70-75 astetta, on paisti valmis. Aikaa siihen kuluu noin 1 ½ tuntia. Nosta pata liedeltä ja jätä liha liemeen 20-30 minuutiksi.

Siivilöi liemi ja lisää siihen tarpeen mukaan vettä niin, että saat 8 dl nestettä. Vatkaa jauhot liemeen, keitä n. 10 min, lisää sitten kerma. Tarkista mausteiden tarve ja jatka keittämistä n. 5 min.

Valkosipuliporkkanat (4:lle)

4 porkkanaa suikaleina
2 rkl öljyä, margariinia tai voita
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
2 dl vettä
½ tl suolaa

Kuumenna rasva kattilassa ja kuullota valkosipulinkynnet. Lisää porkkanat ja kääntele niitä hetki. Lisää vesi ja suola ja keitä hiljalleen kymmenisen minuuttia.

Sipulinen rösti (4:lle)

6 keitettyä kylmää perunaa
1 sipuli
½ tl suolaa

voita paistamiseen

Kuori perunat sekä sipuli ja raasta karkeaksi raasteeksi. Sekoita raasteen joukkoon suola. Sulara rasva paistinpannussa ja lusikoi siihen peruna-sipuliseosta. Painele niin, että massa hiukan tiivistyy. Paista kummaltakin puolelta kullanruskeaksi.

Jälkkärin osalta huijasin, kun en tehnyt siihen mitään itse. Mämmiä voisi tosin koittaa tehdä ensi vuonna. Mahottoman hyvvää oli tämä pientuotantoinen luomumämmi, jonka kastikkeena kevyesti vaahdotettua vaniljakastiketta.

Ja koska kokkaillessa sotkua tulee aivan varmasti, tein vaihtorätin sydämellisen bamburätin ollessa pesussa.

Uunimunakas

Uutisissa on kerrottu pääsiäisen, karppaamisen ja uusien kanalasäännösten aikaansaamasta munapulasta. Koska munat ovat nyt selvästi harvinaista herkkua, iski vastarinta ruuan haaskaamiselle entistä isommin. Kananmunalaatikollisella on siis tänään viimeinen parastuspäivä, joten soitin vanhalle työystävälleni tiedustellakseni toisinaan evääksi tekemänsä munakasrullan reseptiä. Jutun juonena on siis paistaa ensin uunissa vähän pannukakun tyyppinen munakaslevy, johon paiston jälkeen lisätään täytteet ja rullataan kääretortun tapaan. Rullan voi vielä halutessaan kuorruttaa juustoraasteella. Iski kuitenkin laiskuus, joten menin siitä, mistä aitaa ei ole ja ripottelin täyteseoksen jo raa'alle munakkaalle. En myöskään tullut sitten rullanneeksi paistosta, vaan ripottelin juustoraasteenkin pinnalle ennen ensimmäistäkään paistokertaa. Lisäksi sooloilin perusreseptinkin kanssa, mutta ensi kerralla lupaan mennä kaikkineen ohjeen mukaan!

Uunimunakas

6 kananmunaa
5 dl maitoa
1 dl vehnäjauhoja (nyt ruisjauhoja)
½ tl suolaa (nyt reilu loraus soijakastiketta)
paprikajauhetta maun mukaan (nyt chiliä)

Sekoitetaan aineet keskenään ja kaadetaan leivinpaperoidulle syvälle uunipellille. Paistetaan noin 200 asteisessa uunissa, kunnes on kypsää.

Täytteeksi paistoin kilon jauhelihaa, jonka sekaan lisäsin pakastevihannespussillisen sekä pilkotun fenkolin. Lisäksi maustoin täytteen mustapippurilla ja sipulirouheella. Lopuksi pinnalle raastettua juustoa. Tämänkin ruuan kanssa brown sauce käy mitä mainioimmin!

Takkamakkara

Hiukkasen tuli tärähtänyt kuva, eikä ruuanlaitollisestikaan päivityksessä ole ihmeellisyyttä, mutta hauskaa ja hyvää oli! Viikonloppuna näytti jo hetkellisesti siltä, että kevät on koittanut, joten ostimme ensimmäiset grillimakkarat. Eipä se kevät näemmä tullutkaan, joten toteutin jo jonkun aikaa haaveilemani makkaran paiston takan hiilloksella. Hienosti lämpeni kärähtämättä, taidanpa paistaa makkaraa näin toistekin.

Fish & chips ja nuukan naisen raakasuklaa

Walesissa vietetyn vaihto-oppilasajan johdosta olen viehtynyt brittiläisiin ruokiin. Vaikka saarivaltio ei olekaan varsinaisesti tunnettu kulinaristisista ansioistaan, on muutamassa kohtaa onnistuttu minun makuuni hienosti. Ensinnäkin ranut eli chipsit ovat pohjolassa totuttuja pulskempia ja mehevämpiä. Ranskalaiset on myös maustettu mallasviinietikalla suolan lisäksi. Ketsuppia perinteisempi pöytämauste on brown sauce, jota saa Suomesta vaan HP-merkkisenä. Itse pidän enemmän halppis-versioista, jotka ovat yleensä makeampia.

Mies teki inventaariota jääkaapin sisällöstä ja huomasi, että edelliseltä Brittireissulta ostettu kastike on menossa vanhaksi. Niinpä soosi on nyt tehokäytössä, tällä kertaa perinteisen fish & chipsin seurana. Ranut pilkoin itse, kala on pakastealtaasta ongittu. Kätevästi paistuivat uunissa samaan aikaan molemmat. Brown saucen lisäksi seurana kermaviilipohjainen tilli-sitruunakastike.

Samalla kokkaisin koe-erän yksinkertaistettua raakasuklaata. Edelliskertainen raakasuklaakokeilu oli hyvää, mutta melko hintavaa. Lyhyen surffaamisen jälkeen löytyi yksinkertaistettu ohje. Etnisestä ruokakaupasta puolestaan löytyi kookosöljyä kohtuuhintaan ja toisaalta tavallinen ruuanlaittoon tarkoitettu kaakaojauhe on myös edullista. Terveysvaikutukset eivät välttämättä ole aivan yhtä hyvät, kuin luontaistuotekaupasta ostetuilla aineilla, paitsi mielelle, ja sehän riittää minulle. Hyvää tuli nimittäin näistäkin aineista, vaikka hinta on vain noin kymmeneksen raakasuklaan valmistuspakettiin verrattuna.

Raakasuklaa

1 dl kookosöljyä
1 ½ dl kaakaojauhetta (siis oikeaa, ei kaakaojuomajauhetta)
2 dl pähkinärouhetta (nyt cashewta ja kookosta, kun cashew loppui kesken)
3 rkl hunajaa

Sulata kookosöljy vesihauteessa ja lisää joukkoon loput aineet. Sekoita tasaiseksi ja kaada jääpalamuotteihin. Vie jääkaappiin kovettumaan.