Näytetään tekstit, joissa on tunniste teemajuhlat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste teemajuhlat. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 3. helmikuuta 2013

BBE Winter Games

Täytän pyöreitä hamassa lähitulevaisuudessa. Uutena vuotena tuli ystäväni kanssa puheeksi, että pitäähän sitä nyt jotain kekkeriä keksiä, kun on kerrankin hyvä syy. Koska nuorena jaksaa juhlia paremmin, järjestin etukäteiskemut talvikisoina. Etuliite BBE siis viittaa sanoihin best before end, eikä esimerkiksi Wikipedian ehdottamaan Bible in basic English. Tapahtuma toteutui 80-lukuhengessä. Alkumaljoina nautitun Helmeilevän omenaviinin jälkeen oli spektaakkelimaiset avajaiset. Soitin kazoolla Commadore 64 Winter Gamesin alkutunnarin samalla, kun kisatuli sytytettiin. Avajaisten jälkeen oli varsinaisen urhoilun vuoro.
Ensimmäisenä lajina kisoissa oli mäkihyppy. Koska kisajärjestäjä ei ollut huolehtinut vakuutuksista, turvallisuuden takaamiseksi osallistujia edellytettiin käyttämään kypärää. Laji toteutui käytännössä niin, että muovisia sammakoita hyppyytettiin loivaan ylämäkeen, ja loikkien yhteispituus kirjattiin käsiexceliin.
Toisena lajina oli jääpallo, jossa nesteestä tyhjennettyjä muovisia petankkipalloja lauottiin noin 10 m päässä sijaitsevaan ämpäriin. Lajin pisteytettiin luonnollisesti osumien mukaan. Kilpailijoilla oli muuten hiihtokisoista tutut osallistujanumerot, pankkien logoilla, tottakai.
Kolmantena lajina viisiottelussa oli pujottelu. Jotta vakavilta fyysisiltä vammoilta säästyttäisiin, suoritettiin pujottelu minareilla ja tasamaalla. Jotta lajissa olisi kuitenkin hieman haastetta välineistöstä uupui sauvat. Tässä lajissa ei oo häpee olla nopee.
Seuraavaksi kamppailtiin lumipallontyönnössä. Olin valmistanut työnnettävät jo etukäteisesti suojasäällä. Koska pallot työnnettiin umpihankeen, ei työntöjä mitattu, vaan laskupaikat piirrettiin tarkasti kaavioon, josta sijoittuminen suhteessa kilpakumppaneihin oli helppo märittää.
Viimeisenä lajina oli vielä viimeistään 2006 olympialaisista tutuksi tullut curling. Tai no ei nyt ihan sama... Curling-ratana leivinpaperilla päällystetty pahvi, jolle maali on piirretty. Kivinä raakasuklaamuotteissa valmistetut jääpalat. Tällä kertaa curlingin suoritettiin yksilölajina, tarkoituksena osua kivillä hahdollisimman lähelle nänniä. Täysosumasta sai neljä pistettä ja osumasta uloimpaan rinkulaan yhden pisteen. Yrityksiä oli kolme ja kierroksen pisteet laskettiin yhteen.
Ulkoilun jälkeen oli hiukopalana lämpimiä voileipiä, jotka tosin unohtui kuvata. Kuvaankin leivät nyt verbaalisesti ja referoituina tuhannesta sanasta. Paahtoleipien päälle levitin ketsuppia, jonka päälle kisaajan mieltymyksen mukaan joko kinkkua ja ananasrengas tai tonnikalaa ja paprikaa. Hatuksi vielä höylättyä edamia, jonka jälkeen leivät uuniin ruskettumaan. Hyviä oli, ihan tuli lapsuus mieleen. Pitäisikin tehdä useammin. Välipalan jälkeen vuorossa oli verenmaku suussa suoritetun leikkimielisen kilpailun pintaan tuoman hien pois peseminen saunassa, kylpemisen jälkeen vuorossa olikin hiusten kreppaaminen kisaillallista varten.
Ensimmäisenä ruokalajina oli hienoin alkupala, mitä 80-luvulla kuvitella saattoi, katkarapucocktail. Kattauksesta kannattaa huomioida aito 80-luvun pöytäliina. Pääruokana oli toinen kasariklassikko, hawaijinleike kermaperunoilla ja kasviksilla, mutta siitä unohtui ottaa kuva. Possun ulkofilettä ei ollut lähikaupassa enää kuin yksi iso kimpale, josta valita. Annoskoko leikkeillä oli näinollen vähintäänkin reilu, taisi olla jotain 250 g luokkaa. Meidät on veljeni kanssa kotona aivopesty olemaan heittämättä ruokaa hukkaan. Jostain syystä muissa vieraissa herätti hilpeyttä, kun viimeistelimme tiimityönä pieniruokaisen käly/vaimon leikkeen (Syö ny! No syyäänkö puokkiin?).

Katkarapucocktail (2:lle)

150 g kuorittuja katkaravunpyrstöjä
½ sitruunan mehu
kevätsipuli
lehtisalaattia suikaleina
pätkä kurkkua pieninä kuutioina

kastike:
3 rkl majoneesia
3 rkl kermaviiliä
1-2 rkl chili- tai mexican-ketsuppia
1 tl sinappijauhetta tai muutama tippa tabascoa
1 rkl piparjuuritahnaa

Pilko kevätsipuli pieneksi, ja sekoita katkarapujen ja sitruunamehun joukkoon. Sekoita kastikkeen aineet keskenään. Anna rapujen ja kastikkeen maustua ainakin muutama tunti tai vaikka yön yli.

Jaa salaatti maljoihin juuri ennen tarjoilua, pohjalle suikaloitua lehtisalaattia, päälle  katkaravut ja kastike ja koristeeksi kurkkukuutioita.

Hawaijinleike (4:lle)

500 g porsaan ulkofileetä
1 kananmuna
1 dl vehnäjauhoja
1 dl korppujauhoja
4 ananasrengasta
suolaa
pippuria

Leikkaa filee tasakokoisiksi annospaloiksi ja nuiji ne ohuiksi leikkeiksi kahden muovin välissä. Jauhota leike ensin vehnäjauhoilla, upota se sitten kananmunan ja veden seokseen ja pyöritä lopuksi korppujauhoissa.

Kuumenna öljyä isolla pannulla ja paista leikkeet kauniin värisiksi ja rapeiksi. Kun ne on paistettu, paista ananasrenkaat kuumiksi ja nosta lihojen päälle.

Kermaperunat 6:lle

2 pss viipaleperunoita (raakapakaste)
1 pss pakastesipulia
1 tl suolaa
0,5 tl jauhettua mustapippuria
pari valkosipulin kynttä
4 dl ruokakermaa
0,5 dl maitoa

Kaada perunaviipaleet laakeahkoon uunivuokaan. Lisää sipulit, suola, pippuri ja hienonnetut valkosipulin kynnet. Sekoita huolella. Lisää lopuksi kerma ja maito. Paista 200 asteessa tunti tai kunnes lisäke on kypsää.
Tosi reilu emäntä tarjosi toki myös suunkostukkeet. 80-lukutyyliin olut oli nelosta (tosin tölkistä, mutta tähänkin pätee kirjanpidon periaate, sisältö ennen muotoa) ja vaihtoehtoisena mietona limsalla jatkettua valkkaria. Hiukan väkevämmiksi vaihtoehdoiksi sekoitin valmiiksi sinistä enkeliä ja ampiaista. Toki tarjolla oli myös alkoholiton versio, joka oli vihreää limpparia. Olikin hauskaa kikkailla pitkästä aikaa kuvankäsittelyohjelmalla etikettejä.

Sininen enkeli

1 osa vodkaa
1 osa Parfait Amour likööriä 
6 osaa sitruunalimsaa
(sinistä karamelliväriä)

Ampiainen

1 osa vodkaa
1 osa banaanilikööriä
5 osaa ginger alea
Pääruuan jälkeen vuorossa oli palkintojenjako. Valmistin naisten- ja miestensarjalaisille mitalit spraymaalaamalla cd-levyjä, tässä tyylinäyte pronssisesta riipuksesta. Palkintojenjaon jälkeen kuuluu tietysti juoda mitalikakkukahvit. Pohjana kakussa jo perinteinen kananmunaton kääretorttupohja ja välissä isän tekemällä PuOmilla (puolukka-omenasoseella) maustettua rakha-vaniljavaahtoa. Kakusta ei ehkä tullut ihan perinteisesti 80-lukuinen, kun halusin testailla ostamiani lumihiutalemuotteja. Kakkukynttilä markkeeraa kisatulta.
Illan ohjelmistossa oli myös kymppitonni, jonka voittopotti tosin typistyi laskusuhdanteessa yksittäiseen Tuhannen markan seteliin. Muuten mentiin suurinpiirtein TV:stä tutulla konseptilla, mutta en ollut rakentanut häkkyrää, jossa istutaan päällekkäin kuulokkeet päässä. Ja etukäteen kisailijoille lähettämieni löyhästi 80-lukuun liittyvien selitettävien sanojen joukossa oli myös yhdyssanoja ja erisnimiä. Tarkoituksena oli siis keksiä selitykset sanoille, joista joku, mutta mahdollisimman harva keksii sanan. Arvaajat kirjoittivat vastauksensa paperille, ja kun kaikilla oli valmista, tarkistettiin miten meni, selitysten kanssa, tietysti... Pisteytystäkin yksinkertaistin hieman, etten "Riittana" sekoaisi niin helposti laskuista. Aivan mahtavia selityksiä oli kaikilla! Yksikään selityksistä ei ollut niin ilmiselvä, että kaikki olisivat arvanneet oikean vastauksen. Taidan ottaa tämän leikin vakiovarustukseksi illanistujaisiin, illan hauskin laji mielestäni.
Muutama urheilija myös yöpyi kisakylässä, joten seuraavana aamuna oli brunssi pannukahvilla ja vartailla. Laite on kuulemma jostain 70-80 -lukujen taitteesta, ja miltei kaikki osatkin olivat vielä tallella! Veli sanoi usein kaiholla muistelleensa näitä (härvelin keskellä on siis vastus, joka lämmittää ympärillä oman akselinsa ympäri pyöriviä vartaita), eikä aika ollut tässä tapauksessa kullannut muistoja. Yhtä hyviä olivat, kuin lapsuudessa.
Loppuun vielä kuva lahjapöydästä. Ystäväni selvästi tuntevat minut, sillä sain joukon erilaisia nautittavia. Joko suun tai korvien kautta. Kaikki lahjat olivat kovasti mieluisia, kyllä ihania ootte! Ruoka-aineet taitavat olla melko selkeitä, joten en erittele niitä enempää. Stereoista voi kuunnella ruuanlaittomusiikkia, jota sain kaksi muistitikullista. Toinen tikuista oli kätketty c-kasettiin, ja molemmat kasettikoteloon. Ylhäällä keskellä on lisäksi tilaustyön teetetty pannumyssy.

maanantai 30. huhtikuuta 2012

Vappuinen grillikauden avaus

Kuten on tullut varmasti muutamaan kertaan mainittua, minulla on myös sellainen luonnevika, että nautin suunnallisesti tarjoiltavien miettimisestä ja laittamisesta. Tämä on mennyt niinkin pitkälle, että jo taannoin häissämme ruuat oli itse suunniteltuja sekä pienen apujoukkion kanssa myös itse toteutettuja hääkakkua myöden. Tästäkin huolimatta en ole koskaan aikaisemmin tehnyt voileipäkakkua! Pidän itse kaikkien kakkujen osalta raikkaista mauista. Niinpä hain nytkin voileipäkakkuun reseptiä hakusanalla raikas ja mainion reseptin löysinkin!

Voileipäkakku italialaisittain kaksi noin litraista leipävuoallista

Täyte 1: 
noin 10 isoa basilikanlehteä silputtuna
reilu 100g aurinkokuivattuja tomaatteja silputtuna
1/2 prk Flora vispiä
200g maustamatonta tuorejuustoa
1 dl mozzarellaraastetta
mustapippurirouhetta

Täyte 2: 
1/2 prk Flora vispiä
1/2 kurkku raasteena
1 omena raasteena
150g fetajuustoa murustettuna
4 rkl pestoa

Lisäksi: 
iso paketti täysjyväpaahtoleipää
kostutukseen sitruunamehulla ja vedellä jatkettu kurkkuraasteesta valutettu mehu
2 rkl pestoa

Kuorrute: 
100g smetanaa
200g maustamatonta tuorejuustoa

Koristeluun esimerkiksi: 
kirksikkatomaatteja 
basilikanlehtiä
mozzarellapalloja
salaattia

Vatkaa Flora vispi kuohkeaksi vaahdoksi. Jaa vaahto kahteen osaan ja lisää toiseen puolikkaaseen  tuorejuusto, mozzarellaraaste, rouhittu mustapippuri sekä silputut basilikanlehdet ja aurinkokuivatut tomaatit. Sekoita tasaiseksi.

Raasta kurkku ja kuorittu omena karkeaksi raasteeksi. Valuta muutama minuutti lävikössä. Lisää kurkku- ja omenaraaste, fetamuru sekä pesto toiseen vaahtopuoliskoon ja sekoita tasaiseksi.

Vuoraa leipävuoat tuorekelmulla. Leikkaa paahtoleipäviipaleista reunat pois. Lado kerros paahtoleipää leipävuoan pohjalle. Sivele pullasudilla kevyesti sitruunamehulla ja vedellä jatkettua kurkkumehua leivän pintaan. Lusikoi tomaattitäyte leipien päälle. Lado toinen kerros paahtoleipiä. Kostuta leivät. Levitä noin 2 rkl pestoa leipien pintaan. Lusikoi pesto-feta täyte leipien päälle. Lado päälle kerros paahtoleipää ja kostuta leivät. Peitä kelmulla, laita paino päälle ja nosta mehustumaan jääkaappiin yön yli.

Avaa kelmu ja kumoa voileipäkakku tarjoilulautaselle. Poista kelmu. Sekoita smetana tuorejuustoon. Levitä tahna tasaisesti kakkujen päälle ja koristele oman mieltymyksen mukaan.
Kutsussa lupailin, että salaattia löytyy talon puolesta. Hiukkasen ehkä ryöstäytyi taas käsistä mitoitus, salaattia tuli sen verran runsaasti, että taitaa olla pääosassa loppuviikon eväissä. Vaan mikäpä siinä, hyviä olivat molemmat, tosin sipulia tuli ehkä vähän reilunlaisesti. Ensimmäinen ohje mukaillen täältä. Toisen salaatin ohjeen löysin kirjasta  Juhlitaan kotona.

Raikas grillisalaatti 8 annosta

4 tomaattia
1 kurkku
nippu retiisejä
2 punasipulia
ruukku herneenversoja
kerä jäävuorisalaattia
oliiviöljyä
suolaa ja rouhittua mustapippuria

Pese ja leikkaa tomaatit, kurkku ja retiisit reiluiksi lohkoiksi. Leikkaa punasipuli ohuiksi renkaiksi ja herneenversot pätkiksi. Revi salaatti kulhoon ja sekoita aineet keskenään. Valuta pinnalle hieman öljyä ja mausta ripauksella suolaa sekä rouhittua mustapippuria.
Kuskus-salaatti 10-15 annosta

600 g kuskusia pakkauksen ohjeen mukaan valmistettuna
3 isoa eriväristä paprikaa (paahdettuna ja) suikaloituna (tai paloiteltuna)
ruukullinen (lehti)persiljaa hienonnettuna
ruukullinen minttua hienonnettuna
5 isoa tomaattia (siemenettöminä) kuutioina (tai paloina)
1 iso punasipuli hienonnettuna (tai renkaina)
1 sitruunan kuori raastettuna
1 kurkku (kuorittuna ja) pienittynä

Mausteseos:
2 rkl oliiviöljyä
1 rkl sinaapinsiemeniä
1 rkl korianterinsiemeniä
1 rkl jauhettua kanelia
3 valkosipulinkynttä hienonnettuna

Lisäksi:
oliiviöljyä
sitruunan mehu
balsamicoa
suolaa ja mustapippurirouhetta
(300 g fetaa murennettuna)

Murskaa mausteseosta varten sinapin- ja korianterinsiemenet kevyesti huhmaressa. Kuumenna öljy paistinpannussa ja lisää siihen siemenseos, kaneli ja valkosipuli. Alenna hieman lämpöä ja sekoita pari minuuttia kunnes siemenet alkavat "napsua". Sekoita mausteseos kuskusiin, lisää silputut kasvikset ja mausteet ja pyöräytä vielä sekaisin. Murenna päälle fetajuusto.
Vappuun kuuluu tietysti olennaisena osana munkit. Noloa myöntää, mutta en ole myöskään paistanut munkkeja aikaisemmin. Elektronisen paistomittarin ansiosta kuitenkin uskaltauduin eilen paistohommiin, eikä se ollut ollenkaan vaikeaa. Kammoni rasvassa paistoa kohtaan johtunee siitä, että muutettuani pois lapsuuden kotoa opiskeluboksissa ei ollut aluksi mikroa. Päätin kuitenkin tehdä paukkumaisseja, mikron puuttuessa perinteisesti kattilassa. Loraus öljyä kattilaan kuumenemaan, kansi päälle ja odottelemaan rasvan lämpenemistä. Tässä välissä keskittymiseni herpaantui ja kun palasin keittokomeroon katsomaan, joko öljy on kuumaa, kannen alta löytyikin melkoiset liekit. Onneksi oppi oli mennyt perille ja löin kannen välittömästi takaisin kattilan päälle. Tuli tukahtui, eikä käynyt säikähdystä pahemmin. Kerrasta viisastuneena muistin olla nyt jatkuvasti kattilan ääressä ja vahtia mittarista, että öljy pysyy 180 asteisena.

Paisto sujui siis varsin mallikkaasti, mutta hillotäytteen pursottamisessa huomasin tämänkin olevan välineurheilua. Halpakaupasta hankittu pursotin oli täysi susi, kävinkin tänään hakemassa keittiötarvikeliikkeestä kunnollisen pursotinpussin ja siihen tyllia. Toisaalta kuorrutteesta tuli turhan vetelää, seuraavalla kerralla lisään vettä vähitellen, enkä koko määrää kerralla, niin kuin nyt. Ohje munkkeihin yhdistellen Pirkan sivuilta.

Hillomunkit 20 kpl

2 ½ dl kevytmaitoa
25 gtuorehiivaa
1 dl sokeria
1 kananmuna
1 kardemummaa
1 tl suolaa
n. 8 dl vehnäjauhoja
100 g leivontamargariinia


Paistamiseen:
1 l rypsi- tai rapsiöljyä



Täytteeksi:
vadelma- tai omenahilloa

Kuorrutukseen:
2 dl (mansikka)tomusokeria
1-2 rkl vettä

Lämmitä maito kädenlämpöiseksi. Liuota siihen hiiva. Lisää sokeri, muna, kardemumma ja suola. Lisää jauhoja vähitellen ja vaivaa hyvin. Lisää pehmeä rasva alustamisen loppuvaiheessa. Anna taikinan kohota liinalla peitettynä noin 30 minuuttia.

Vaivaa taikina pöydällä ja muotoile siitä tasapaksu tanko. Jaa taikina 20 yhtäsuureen palaan ja pyöritä pulliksi. Anna kohota hyvin liinan alla.

Kuumenna öljy 180 asteeseen. Öljy on sopivan kuumaa, kun paahtoleipäpala ruskistuu kauniisti minuutissa. Pane munkki öljyyn reikäkauhalla kohonnut puoli alaspäin ja kypsennä 2 - 5 kpl kerrallaan niin, että ne kelluvat vapaasti öljyssä. Kypsennä noin 2 minuuttia/puoli ja käännä, kun pinta on ruskea.

Nosta munkit reikäkauhalla talouspaperin päälle hetkeksi valumaan. Lisää seuraavat munkit öljyyn paistumaan.

Täytä munkit hillolla. Pane hillo pursotinpussiin, jossa on kapea/terävä tylla eli suutinkappale. Paina tylla munkin keskelle ja pursota nokare hilloa jokaiseen munkin täytteeksi.

Sekoita kuorrutuksen aineet keskenään tahnaksi. Kasta jäähtyneet munkit kuorrutukseen.
Munkkien kanssa kuuluu juoda simaa, jota laitoin tulemaan jo muutama päivä sitten. Simaa voi tehdä sitruunan lisäksi monesta muustakin kasvista, kuten raparperista tai mustaherukan lehdistä. Nyt kuitenkin yleisen linjani huomioon ottaen yllättävän perinteistä vappusimaa.

Sitruunasima noin 4 ½ litraa

4 l vettä
½ kg fariinisokeria
2 sitruunaa
maustemitallinen tuoretta hiivaa

Pullotukseen:
rusinoita
sokeria

Laita sokerit kattilaan. Kiehauta noin puolet vedestä ja kaada se sokerien päälle. Sekoita. Pese sitruunat hyvin. Purista sitruunoista mehu ja raasta kuori. Sekoita loput vedestä sekä sitruunamehu ja -kuori keskenään. Kaada seos kattilaan. Liuota hiiva pieneen nestetilkkaa ja sekoita se kattilan nesteeseen. Anna siman käydä huoneenlämmössä 1–2 vuorokautta.

Pullota sima siivilän läpi. Lisää jokaiseen pulloon 1 tl sokeria ja muutama rusina. Sulje korkki, mutta älä liian tiukasti. Sima on valmista, kun rusinat nousevat pintaan.

Viileässä sima valmistuu noin viikossa, huoneenlämmössä noin 3 päivässä. Säilytä valmis sima viileässä ja käytä noin viikon kuluessa. Muistathan, että paine pullossa kasvaa käymisen jatkuessa, joten älä käytä liian tiukkaa korkkia.

lauantai 7. huhtikuuta 2012

Suomalaisten makujen pääsiäinen


Miehen isä sekä veli vaimonsa kanssa tulivat syömään pääsiäisen kunniaksi. Koska vierailu oli tiedossa jo hyvissä ajoin, ehdin taas suunnitella tarjoilut överisti. Ensimmäiseksi valmistin humalaista kotikaljaa, jota tein viimeksi jouluna. Koska kaljaa tulee kerralla reilulti, annoimme osan juomasta viemisiksi vieraille. Ja jotta vieminen näyttää hauskemmalta, teimme pulloille myös etiketit. Ja jotta fontti olisi mieluisa, mies vielä piirsi siihen puuttuvat ääkköset...

Kaljamaltaista tulee mainiota leipää, joten pakkohan sitäkin oli tehdä. Mies keksi, että lammasmallasleipä sointuu hauskasti, joten ajattelin tehdä sellaiset alkupalaksi. Kaupoissa näkyi olevan valmiiksi savustettua lammasta jos jonkin sorttista, mutta halusin koittaa miten lihan savustus onnistuu kotipöntöllä. Savustin näytti olevan jotenkin vieraassa ympäristössä hangen keskellä, mutta hyvin onnistui kuitenkin. Paistipalat savustuvat riistan näköiseksi. Vaikka lihana olikin marketin sisäänvetotuotteena ollutta pakastettua lampaanpaistia, ei maku ollut ollenkaan villainen. Tähän saakka esitetyt ruuat on siis tehty valmisteltu jo eilen.

Näin tarjoilupäivänä pääsi paljon helpommalla. Lammasmallasleivän pohjalla on siis lampaanmalliseksi leivottu halkaistu mallasleipä, joka on voideltu gourmetsuolatulla kirnuvoilla. Voin päällä on omatekoista mintulla maustettua kotijuustoa ja savulammassiivuja, sekä koristeena herneenverso. Vuolukiviset lautaset löytyivät sattumalta läheisestä halpakaupasta.

Kotijuusto

1 kananmuna
½ l piimää
1 ½ l maitoa
½ rkl suolaa
yrttejä, valkosipulia tai muuta maustetta, jos siltä tuntuu

Kiehauta maito. Vatkaa muna ja piimä sekaisin. Lisää piimä-munaseos maidon joukkoon hämmentäen. Kuumenna seos kiehumispisteeseen. Nosta kattila levyltä ja anna olla lämpimässä paikassa puolisen tuntia. Nosta juustomassa reikäkauhalla juustomuottiin tai siivilään, joka on vuorattu kostutetulla sideharsolla. Taita harso juuston päälle ja aseta kansi ja paino päälle. Anna olla jääkaapissa mieluiten seuraavaan päivään. Juustonteosta ylijäänyt hera kannattaa ottaa talteen ja käyttää taikinanesteenä tai juoda sellaisenaan.

Opiskeluystäväni kertoi, että tehtyäni joskus portteripaistia tyttöjeniltaan, heillä on syöty antamallani reseptillä tehtyä paistia aina pääsiäisin. Paistin reseptin olen itse saanut joskus äidiltäni, joka ei tosin ole saanut sitä edelleen äidiltään, vaan jo unohtuneesta lehdestä. Niinpä ajattelin tehdä olutpaistia pääsiäiseksi minäkin, tosin korvasin naudan lampaalla ja portterin Mämmi-oluella. Lisukkeeksi halusin värikästä vihannesta, siispä mieleen pulpahti lampaan kanssa hyvin maistuvat valkosipuliporkkanat, ruusukaalit ja sipulinen rösti.

Portteripaisti (8:lle pieniruokaiselle)

1 ½ kg naudan sisä- tai paahtopaistia (tai luutonta lampaanpaistia)
33 cl portteria tai muuta tummaa olutta (jolloin ei tosin enää portteripaisti)
3/4 dl mustaherukkamehua
1 dl soijakastiketta
1 dl vettä
1 tl kuivattua timjamia
(6 katajanmarjaa)
2 lihaliemikuutiota
(2 viipaloitua valkosipulinkynttä)
1 lohkottu sipuli

kastike:
n. 8 dl paistolientä
5 rkl vehnäjauhoja
1-2 dl kermaa

Varaa paistia varten pata, joka on juuri paistin kokoinen niin, ettei reunoille jää väljyyttä. Kaada ensin portteri, mehu, soija ja vesi pataan. Lisää mausteet, liemikuutiot, valkosipuliviipaleet ja lohkottu sipuli. Kuumenna liemi kiehuvaksi, pane lihapala pataan ja keitä miedolla lämmöllä kannen alla. Kääntele paistia muutaman kerran (ja varo roiskeita), ellei se peity liemeen kokonaan. Pane n. tunnin kuluttua lihalämpömittari paistin paksuimpaan kohtaan. Kun se osoittaa 70-75 astetta, on paisti valmis. Aikaa siihen kuluu noin 1 ½ tuntia. Nosta pata liedeltä ja jätä liha liemeen 20-30 minuutiksi.

Siivilöi liemi ja lisää siihen tarpeen mukaan vettä niin, että saat 8 dl nestettä. Vatkaa jauhot liemeen, keitä n. 10 min, lisää sitten kerma. Tarkista mausteiden tarve ja jatka keittämistä n. 5 min.

Valkosipuliporkkanat (4:lle)

4 porkkanaa suikaleina
2 rkl öljyä, margariinia tai voita
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
2 dl vettä
½ tl suolaa

Kuumenna rasva kattilassa ja kuullota valkosipulinkynnet. Lisää porkkanat ja kääntele niitä hetki. Lisää vesi ja suola ja keitä hiljalleen kymmenisen minuuttia.

Sipulinen rösti (4:lle)

6 keitettyä kylmää perunaa
1 sipuli
½ tl suolaa

voita paistamiseen

Kuori perunat sekä sipuli ja raasta karkeaksi raasteeksi. Sekoita raasteen joukkoon suola. Sulara rasva paistinpannussa ja lusikoi siihen peruna-sipuliseosta. Painele niin, että massa hiukan tiivistyy. Paista kummaltakin puolelta kullanruskeaksi.

Jälkkärin osalta huijasin, kun en tehnyt siihen mitään itse. Mämmiä voisi tosin koittaa tehdä ensi vuonna. Mahottoman hyvvää oli tämä pientuotantoinen luomumämmi, jonka kastikkeena kevyesti vaahdotettua vaniljakastiketta.

Ja koska kokkaillessa sotkua tulee aivan varmasti, tein vaihtorätin sydämellisen bamburätin ollessa pesussa.

lauantai 26. marraskuuta 2011

Keskiaikakemut


Vironvierailulla tuli keskiaikaravintolassa puheeksi ystäväpariskunnan kanssa, että voisi jonain viikonloppuna herkutella samantyyppisellä murkinalla meilläkin. Tuo viikonloppu on nyt. Testailin vielä koittamattomia reseptejä kirjasta Keskiajan keittiön salaisuudet. Niin hyvä kirja, että kannattaa ostaa! En siis edes lainaa reseptejä tänne. Mainostan kuitenkin vielä, että hyviä oli kaikki nämä uudetkin kokeilut!

Ruokalistalta löytyi:
Loimurieskat (kirjasta), jotka toimittivat lautasen virkaa
Puolukkaleipäset (ohje alla, lainattu muunnellen kirjasta Hyvä kokki)
Unelmajuusto (kirjasta), joka ei tahtonut juoksettua pelkän oluen voimin, joten lisäsin reseptin ulkopuolelta mukaan piimää
Lihahyytelö, joka tosin tölkkikamaa
Potsin potka, myös lämmitystä vaille valmista
Laukkakurkut, joita säilöin syksyllä
Suolakala, siis lohi, jonka graavasin eilen
Paahdetut kynsilaukat, siis kokonaiset valkosipulit, joita paahdettu uunissa
Mausteinen marjahilloke (kirjasta)
Linssimuhennos (kirjasta)
Olutkana yrttikastikkeella (kirjasta)

Ruokajuomina juustonteosta jäänyttä heraa, isän keittämää marjamehua, keskiaikatyyppistä mausteviiniä eli Hypocrasia (kirjasta Keskiajan keittiö, josta ohje muunneltuna alla), sekä vieraiden tuomia keskiajalle saakka ulottuvan historian oluita.

Puolukaleipäset

7 dl vettä
50 g hiivaa
1 ½ dl maitojauhetta
3 dl puolukkasurvosta
1 rkl sokeria
2 tl suolaa
5 dl talkkunajauhoja
n. 13 dl ruisjauhoja

Voiteluun:
2 rkl siirappia
2 rkl vettä

Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen, lisää loput aineet. Alusta taikina kimmoisaksi. Anna kohota liinalla peitettynä.

Pyörittele taikinasta leipäsiä pellille ja anna taas kohota. Pistele leipäset haarukalla ja paista 200 asteisessa uunissa vajaa tunti, siis kunnes näyttävät ja kuulostavat kypsiltä (kumea ääni pohjaa kopautettaessa). Voitele kuumat leipäset siirappivedellä.

Hypocras

pullo punaviiniä (esim. Hardys BIN 343)
1 ¼ dl sokeria
1 tl kanelia
1 tl inkivääriä

Kuumenna tilkka viiniä kattilassa sokerin kanssa, kunnes sokeri on liennut, sekoita mausteet mukaan. Kaada viinipullosta lasillinen, jonka voit nauttia vaikka television ääressä, ja kaada sokeri-viini-mausteseos tilalle pulloon. Sekoita ja anna maustua muutama päivä ennen nauttimista.

sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Halloween, halloween, this is halloween!

Ameriikasta mallia hakeneina pidimme jo perinteiset (toiset) kekrikekkerit. Koska juhlijoita oli tulossa epätasaparit, kutsuimme mukaan myös Kalmon. Tyttöjen lämmitysyrityksistä huolimatta kaveri kuitenkin esitti vaikeasti tavoiteltavaa koko illan, ei reagoinut tyttöihin mitenkään.
Huusholli oli koristeltu muutoinkin teeman mukaan. Osa koristeista on toki samoja, kuin edeltävänä vuonna, mutta jotain uuttakin löytyy seasta.

Peilin kulmaan liimattua Frankia en raaskinut irroittaa juhlien jälkeenkään. Mielestäni melko hyvä mittari. Jos oma peilikuva näyttää pahemmalta, kannattaa joko tehdä jotain tai vaihtoehtoisesti olla loppupäivä tekemättä mitään.

Haamupalloissa jujuna on sisällä loistava ledi. Tuo hienosti aavemaista valaistusta ja tunnelmaa...

Ajattelin kasvattaa Jack O' Latern-kurpitsat viime kesänä itse. Sälekaihtimien asennuksesta johtunut suoran valon väheneminen kuitenkin hidasti esikasvatusta siinä määrin, että siirtyi ajatus seuraavaan vuoteen. No, aina ei voi voittaa, mutta sai sitä onneksi kohtuullisen kaverin kaiverrettua ostokasviksestakin. Sisällä paloturvallinen hohtotikku.

Sitten olennaisempaan osion. Illan ruokalista poikkesi hieman edellisvuotisesta, toki muutama suosikki jatkoi tänäkin vuonna. Mukissa puolestaan on omenamartini, lasin koristelin Jenkeistä juomaosastolta löytyneellä omenamartinireunussokerilla. "Tuotetta, jota et ainakin kerran elämässäsi tarvitse, ei ole - ainakaan ei meilläpäin..."

Hiukkasen tarkemmin vielä pöydän antimiin. Kallokannussa on lemonadea, johon tuli 1 osa sokeria, joka liuotettiin 1 osaan vettä ja 1 osaan tuorepuristettua sitruunamehua. Sokerin liuettua lisättiin vielä 4 osaa vettä.

Lierosalaatista löytyy puoli kiloa paistettua naudan jauhelihaa, joka on maustettu tacomausteella. Lisäksi pari paprikaa, kurkku, pari pussia sulatettua pakastemaissia, jäävuorisalaatti ja halloweenaiheista pastaa. Pinnalla vielä juustoraastetta ja vieressä kastiketta, jossa purkillinen kermaviiliä, loraus limemehua ja ripaus suolaa.

Kurpitsakorput
on paineltu keksimuotilla taikinasta, johon tuli 4 dl ruisjauhoja, 3 dl hiivaleipäjauhoja, 1 tl suolaa, 2,5 dl vettä ja 100 g sulatettua voita. Korppuja paistettiin 225 asteisessa uunissa kymmenisen minuuttia.

Nakkimuumioiden ympärille kieputin ohuemmaksi kaulittua voitaikinalevysuikaletta, tein viillon suuksi ja pistin silmät karamellivärillä. Muumiot paistuivat noin 225 asteisessa uunissa, kunnes pintaan tuli hieman väriä. Lisukkeena mexicanketsuppia, jota on värjätty punaisella ja sinisellä karamellivärillä paremmin teemaan sopivaksi.

Aivohyytelö on muottiin tehty liivatteella jähmetetty vanukas, jossa banaanivanukasjauheen lisäksi on kermaa, maitoa ja suklaalikööriä.

Jack O' Muffinit
puolestaan lähtivät ajatuksesta hyötykäyttää lyhtyjen koverruksesta jäänyt kurpitsamassa. Lisäksi muffinivuoissa hymyilee kurpitsalyhty.

Jack O' Muffins (16 kpl)

225 g karkeasti pilkottuja, kuorettomia kurpitsan paloja
175 g pehmeää voita
2 dl sokeria
3 munaa
3 tl leivinjauhetta
2 tl jauhettua inkivääriä
1 tl jauhettua kardemummaa
2 tl vaniljasokeria
1 dl grahamjauhoja
3 dl vehnäjauhoja
3/4 dl soijamaitoa

Kuorrutus:
150 g voita
250 g ruokotomusokeria
2 tl kuumaa vettä

Päälle:
kallo- ja luukarkkeja

Keitä kurpitsanpaloja vedessä kunnes ne pehmenevät, noin 5 min. Annan valua sihdin läpi. Survo palat ja anna jäähtyä. Vatkaa voi ja sokeri kuohkeaksi, lisää munat yksitellen. Sekoita mausteet ja jauhot keskenään ja lisää ne taikinaan vuorotellen soijamaidon kanssa. Viimeiseksi lisätään kurpitsasurvos ja rusinat. Jaa vuokiin ja paista 200-asteessa uunin alatasolla noin 30-35 min.

Sekoita kuorrutteen pehmeä voi ja tomusokeri sähkövatkaimella. Lisää kuuma vesi ja jatka vatkaamista, kunnes kuorrute on kermavaahtomaisen vaaleaa, pehmeää ja kuohkeaa. Levitä kuorrute muffinien päälle pursottamalla tai lastan avulla, ripottele koristeet päälle. Säilytä muffinit jääkaapissa. Kuorrute on levitettäessä hyvinkin pehmeää, mutta jähmettyy kylmässä.

lauantai 9. heinäkuuta 2011

Kesäkisat


Mies lähti peliporukan kanssa mökkeilemään, joten järjestin meillä kesäkisat. Suunnittelin ensin viisilajisen kolmiottelun, mutta yhdessä lajeista (lasin täyttäminen muutaman metrin päässä sijaitsevasta astiasta suullinen kerrallaan) piili selvä hukkumisvaara, joten se jättiin suosiolla pois lajiluettelosta. Suoritettuina lajeina vesi-ilmapallon pituusheitto, tarkkuusammunta imukuppijalkajousella, cocktailtikun heitto cosmolasiin ja pyöränrenkaan vieritys. Urheilussa tärkeää on kunnon tankkaus, joten ensin syötiin hyvin.

Alkumaljoina iltamilla oli laivalta löydettyä laatikkocosmopolitania ja alkoholitonta sangriaa, jonka valmistamisen aloitin jo edellisenä päivänä. Liotin muutaman hyvin pestyn appelsiinin kuorisiivuja litrassa rypälemehua yön yli. Siivilöin rypälemehun, lisäsin puolisen litraa appelsiinimehua ja vielä litran sitruunalimsaa juuri ennen tarjoilua. Vieraiden saavuttua laitoin lohen savustumaan ja valmistin lisäkesalaatin, jossa salaatin, pinaatin, avomaakurkun, tomaatin ja ruohosipulin lisäksi jujuna hunajameloonia ja vieraiden tuomia mansikoita. Jälkiruuaksi vielä edellispäivänä valmistettua limehyytelöä (K-kaupan Amerikkahyllystä) jonka seassa tuoreita appelsiininpaloja.

Ruokailun jälkeen siis kisailtiin, ja illemmalla tarjolla oli vielä ruokaisaa riisisalaattia, jota tein tupla-annoksen, eli melkoisen megamäärän (ohje muistaakseni muunneltu alunperin Myllyn Paras -sivuilta).

Pienenä takaiskuna juhlissa oli, että unohdin pyytää vieraita ottamaan kameran mukaan, ja oma kamera on miehen mukana mökillä. Kuvat jäivät siis valitettavan vähiin, jotenkin en ole vielä oppinut kunnolla kännykkäkuvaajaksi, kuten tuosta ainoasta kuvasta näkyy.

Ruokaisa riisisalaatti

2 dl tummaa riisiä
200 g kinkkua suikaleina
200 g (avomaa)kurkkua pieninä paloina
200 g pakastemaissia
100 g kevätsipulia tai purjoa renkaina
100 g juustoa kuutioina tai raejuustoa
100 g omenaa kuutioina
1 punainen paprika pieninä paloina

Kastike:
1 dl (kylmäpuristettua)rypsiöljyä
½ dl (omena)viinietikkaa
2 rkl sokeria
1 tl jauhettua viherpippuria
½ tl yrttisuolaa

Keitä riisi, ja huuhdo se kylmällä vedellä ja valuta siivilässä. Sekoita pienityt aineet riisin kanssa ja lisää hyvin sekoitettu kastike joukkoon. Anna salaatin marinoitua jääkaapissa vähintään tunti, mielellään yön yli.

sunnuntai 3. huhtikuuta 2011

¡Viva México!


Lapsuudenkodissa oli usein tapana tehdä tortilloja (joita tosin kutsuttiin virheellisesti tacoiksi) ruokavieraille. Lapsuudessa opitut tavat näyttävät porskuttavan vahvana, sillä ensimmäisenä mieleen tulivat juuri tortillat, kun mietin tarjottavaa parille lauantai-iltaa istumaan tulevalle kaverille. Reseptit ovat muuttuneet hieman sukupolven aikana, mutta perusperiaate on sama - lätyt tehdään edelleen itse. Nykyisin syynä ei tosin ole enää saatavuus, vaan parempi maku.

Lisukkeena tällä kertaa tacomausteseoksella maustettuja broilerinfilesiivuja, omatekoista tulisenpuoleista salsaa, kermaviiliä, kasviksia ja juustoraastesekoitusta. Alla vielä lättyjen resepti, jonka tein kolminkertaisena, niin jäi syömistä seuraavallekin päivälle.

Tortillat (6 lättyä)

75 g maissijauhoja
100 g vehnäjauhoja
2½ rkl pehmeää margariinia tai voita (ei sulaa!)
5 rkl kylmää vettä

Sekoita jauhot ja suola kulhossa. Lisää rasva ja nypi se soimin jauhojen kanssa murumaiseksi. Lisää vesi ja sekoita ainekset haarukalla kiinteäksi taikinaksi. Vaivaa taikinaa noin 3 minuuttia ja jaa se sitten kuudeksi palaksi. Anna taikinapalojen levätä puolisen tuntia liinalla kevyesti peitettynä. Kauli taikinapalat ohuiksi lätyiksi. Kuumenna voitelematon valurautapannu kuumaksi. Paista tortillat kummaltakin puolelta täplikkäiksi (noin 15-30 sek/puoli). Tarjoa heti tai kääri folioon ja pidä lämpimänä alhaisella lämmöllä uunissa.

sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Synttäritossut


Isällä on ihan oikeat kuusikymppiset. Vaatimattomana miehenä hän ei kuitenkaan halunnut tehdä synttäreistä numeroa, joten juonimme veljen ja puolisoidemme kanssa pienimuotoiset yllätysjuhlat. Minulla on vahva tunne, että isä tykkää käydä syömässä ulkona, mutta ei tule itse ehdottaneeksi ravintolailtaa. Jottei jännitystä tulisi ennakkoon liikaa, valehtelimme vanhalle isälle, että menemme porukalla veljen ja vaimonsa luo syömään, mutta kurvasimmekin matkalla kaupunkiin ja viikinkiravintola Haraldiin. Alkujärkytyksen (ryökäleet minkä teitte!) jälkeen isä vaikutti nauttivansa ruuasta, juomasta, seurasta ja olostaan. Kertoi myös miettineensä, että paikka pitäisi käydä testaamassa joskus, muttei ollut saanut aikaiseksi lähteä.

Syömisen lomassa jatkoimme isän hämilleen saattamista suorittamalla lahjonnan. Tossut olin tehnyt jo jouluksi, mutta kieltojen johdosta en uskaltanut luovuttaa niitä vielä silloin. Ajattelin kyllä ohjeen kuuluessa "ei lahjoja eikä kortteja", että olisin voinut kaksoiskiellon perusteella antaa lahjakortin. Teoriani jäi kuitenkin testaamatta, mutta onneksi syntymäpäiväkseen isä oli ajatellut käytännön olevan jo niin itsestäänselvä ja vakiintunut, ettei ohjetta tarvitse toistaa. Selkeä porsaanreikä jälleen, johon nyt tartuin!

maanantai 7. helmikuuta 2011

Merirosvosynttärit

Täytettiin mieheni kanssa yhteensä 60 vuotta. Mikä erinomainen syy juhlia! Jotteivat kuusikymppiset lipsahtaisi suotta jäykistelyn puolelle, ne toteutettiin merirosvoteemalla. Erityiskiitos vielä juhlakansalle, joka oli panostanut hienosti teeman mukaiseen pukeutumiseen!

Grogimalja on lapsuudenkodistani sosialisoitu aarre, jonka kylkeen mies keksi printata netistä löytyneen kuvan ja asettaa taakse led-valon. Grogi sisälsi tällä kertaa viinaa, rommia, sitruunamehua ja kivennäisvettä. Yllättävän toimiva yhdistelmä! Teeman mukaan kakkukin oli merirosvolaivan mallinen, sisällä Malibulla kostutettujen kakkupohjien välissä appelsiinituorejuustoa ja mango-ananasrahkaa. Päällä marsipaanikuorrute ja koristeet.