Säilöntää

Sain enolta mansikoita kotiin viemisiksi. Ehtivät sulaa matkalla, joten keitin ne mehuksi ja soseeksi raparperien ja oman maan metsämansikoiden kanssa. Raparperipenkkiä on tullut harvennettua turhan harvoin, joten osa varsista oli jo hieman iäkkäämpiä ja näin rumempivartisia. Koska minulla ei ole lapsityövoimaa käytettävissäni, huijasin miehen avuksi kuorimaan, kun en uskaltanut näitä keittää kuorineen edelliskertaiseen tapaan. Keittämisen jälkeen siivilöin mehun mäskistä ja soseutin siivilään jääneen massan sauvasekoittimella.

Hiukkasen täytyi maistella keitosta heti tuoreeltaan, joten valmistin yläkuvan keskimmäisen pullon pohjista smoothien kolmella banaanilla ja parilla desillä pakastemansikoita jatkettuna. Hyvää tuli, lisäksi sopi ihqusti välipalaksi myös tankkipelissä machoilevalle miehelle.

Raparperisavotta

Ensimmäinen palkallinen kesätyöni oli kuoria raparperinvarsia. En tainnut olla vielä kouluikäinenkään ja palkka oli ehkä pennin luokkaa varrelta. Kovin suureellisesti en tietysi tuota työtä tehnyt, sen verran vaan, että äiti leipoi raparperipiirakkaa muutaman kerran kesässä. Nykyisin ei ole enää karkkirahaa raparperinkuorimista motivoimassa, ja villiintyneen raparperipenkin myötä urakkaa on enemmän, kuin lapsuudessa. Siispä päätin koittaa, josko varret voisi keittää kuorineen ja vähemmällä pilkkomisella, ja syöttää keittämisen jälkeen sosemyllyn läpi. Homma ei toiminut aivan kuin unelma, mutta riittävän hyvin kuitenkin. Kuoret jäivät valtaosin sosemyllyn ritilään, kuten olin toivonutkin. Sylillisestä raparperinvarsia ja vajaasta tuopillisesta vettä tuli kaksi litraa raparperimehua ja 750 g siivilöityä raparperisosetta. Mehusta ajattelin keittää joskus mehukeittoa murojen kanssa syötäväksi, mutta aluksi pullot päätyvät pakkaseen. Soseesta tein työpaikallanikin jo käsitteeksi muodostunutta piirakkaa, jonka resepti on mukailtu anopiltani saadusta ohjeesta. Yleensä piirakkaa tulee lasagnevuoallinen, mutta tein nyt kolme matkakokoista piirakkaa, joten pohjan määrä on puolitoistakertaistettu.

Anopin resepti: . . . . . . . . . . . . . . . . Tämänkertainen muunnos:

Pohja:

2 ½ dl vehnäjauhoja . . . . . . . . . . . . . . 1,5 dl ruisjauhoja
1 rkl sokeria . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 dl spelttijauhoja
150 g voita tai margariinia . . . . . . . . . yhteensä 150 g voita ja margariinia
3 rkl kylmää vettä . . . . . . . . . . . . . . . . 2/3 dl kylmää vettä

Täyte:
2 dl vettä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . purkillinen chili-whisky-omenasosetta
2 dl sokeria . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 dl sokeria

1 l raparperinpaloja . . . . . . . . . . . . . . . 750 g siivilöityä raparperisosetta
4 rkl maissijauhoja . . . . . . . . . . . . . . . 4 rkl ohrakasta
3 keltuaista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 keltuaista

Päälle:
3 valkuaista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 valkuaista
6 rkl sokeria . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,2 dl (eli 8 rkl) sokeria

Keitä raparperit veden kanssa pehmeiksi, lisää sokeri ja suurusta. Lisää lopuksi keltuaiset rivakasti sekoittaen.

Ota pohjan rasva huoneenlämpöön pehmenemään. Käännä uuni päälle 200 asteeseen. Nypi pohjan kuivat aineet ja rasva tasaiseksi massaksi, lisää vesi ja sekoita tasaiseksi. Vuoraa vuoka taikinalla reunoja myöten, pistele haarukalla reikiä kohokuorisuuden estämiseksi ja esipaista kymmenisen minuuttia.

Vatkaa valkuaiset ja sokeri kovaksi vaahdoksi.

Kun pohja on esipaistettu, laske uunin lämpöä 150 asteeseen. Kaada täyte vuokaan ja päällimmäiseksi valkuaisvaahto. Paista täytteiden kanssa vielä parikymmentä minuuttia, kunnes pinta on haalean ruskea.

Piiras on parhaimmillaan jäähdytettynä, mutta äärimmäisen hyvää myös suoraan uunista.