lauantai 19. marraskuuta 2011

Nimiäiskakku


Sain puhuttua itselleni kakkumaakarin pestin ystäväni vauvan ristiäisiin. Kyselin, onko vierailla mitään laktoosi-intorelanssia kummempaa ruokavammaa, johon vastaus alkoi "eeeii oikeestaan". Hiukan härnättyäni kävi ilmi, että ystäväni sisko on allerginen ainakin kananmunille, pähkinöille, sitrushedelmille ja mausteille. Vastustelusta huolimatta päätin ottaa rajoitteet haasteena, ja pyrkiä tekemään kaikkien syötävän kakun.

Täytekakkupohjien koko ilmoitetaan yleensä kanamunissa, joten ensimmäinen etappi oli löytää resepti kananmunattomaan pohjaan. Siltä varalta, että pohjan kanssa tulisi jotain yllätyksiä, paistoin koe-erän isäinpäivänä vieraillessani kotopuolessa. Ihan suunnitelmien mukaista ei pohjasta siellä tullut, joten päädyin menemään täysin reseptin mukaan. Kokeilukappaleessa nimittäin korvasin vehnäjauhot perunaisilla (olisi käynyt silloin vielä keliakikoillekin), ei toiminut. Reseptin mukaan tehtynä puolestaan toimi niinkin hyvin, että taidan jatkossa käyttää useammin tätä munatonta versiota leivonnassa.

Pohjan väliin tuli samaa hyväksi havaittua täytettä, kuin edellisessäkin kakussa. Siis rahkaa, vaahdotettua vaniljakastiketta, siivilöityä Q-hilloa ja liivatetta. Päälliseen ajattelin ensin tekeväni itse vaahtokarkkimassaa, mutta sitten iskikin laiskuus, ja päädyin kokeilemaan kaupan valmista sokerimassaa. Marsipaani kun on mantelimassaa, joten ei käyne pähkinättömään ruokavalioon. Sokerimassa oli muuten melko mukavasti käsiteltävää, mutta kuivui nopeasti, joten nimilaatan kanssa meinasi tulla isompiakin ongelmia. Kakun pintaan sipaisin vielä kimalletta tuomaan glamouria.

Munaton kääretorttupohja

3 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 dl sokeria
2 dl soijajuomaa
2 rkl rypsiöljyä

Sekoita kuivat aineet keskenään, lisää märät aineet ja sekoita nopeasti tasaiseksi. Levitä taikina leivinpaperoidulle pellille ja levitä tasaiseksi. Paista 225 asteisessa uunissa noin 8-10 min.

perjantai 18. marraskuuta 2011

Hemmottelua

Välillä pitää muistaa hemmotella itseään. Tehdä hyvää, mutta helppoa naposteltavaa, ottaa lasillinen täyteläistä punaviiniä, ja löhötä sohvalla kevyen elokuvan pyöriessä. Etenkin, jos on jo ahkeroinut vaikkapa leipoen.

Porkkanat olivat edullisimpia tukkupakkauksessa, joten tulin ostaneeksi niitä kolme kiloa. Ihan pelkiltään ei niin paljon jaksa syödä, ainakaan kerralla, joten leivoin pitkästä aikaa porkkanasämpylöitä. Jostain syystä porkkanasämpylöistä tulee lapsuus mieleen, vaikkei niitä usein ollutkaan. Vai lieneekö syy juuri siinä, harvinainen herkku on monesti elämyksellisempää. Ohje on äidiltä ensimmäiseksi tuparilahjaksi saamastani kirjasta Hyvä kokki.

Porkkanasämpylät

5 dl vettä (tuorehiivalle 37 asteista, kuivahiivalle 42)
1 dl maitojauhetta
50 g hiivaa tai 18 g kuivahiivaa
1 ½ tl suolaa
2 rkl siirappia
3 dl porkkanaraastetta
75 g margariinia tai öljyä
3 dl grahamjauhoja
~9 dl vehnäjauhoja

Liuota veteen maitojauhe, siirappi ja suola, sekä hiiva, jos käytät tuoretta. Lisää porkkanaraaste, rasva ja jauhot, joihin olet sekoittanut hiivan, jos käytät kuivaa. Alusta taikina tasaiseksi, ja anna kohota lämpimässä paikassa liinalla peitettynä.

Vaivaa kohonnut taikina pöydällä ja leivo sämpylöiksi. Anna kohota pellillä. Voitele ennen paistamista vedellä tai maidolla ja koristele halutessasi vaikka auringonkukansiemenillä. Paista 225 asteisen uunin keskitasolla noin 12-15 minuuttia.

torstai 17. marraskuuta 2011

Salmón Mexicano

Viimeaikaisten päivitysten perusteella alkaa tuntua, ettei meillä muuta syödäkään, kuin lohta. Vaikka mikäpä siinä. Riittävän D-vitamiiniannoksen saamiseksi pitäisi viimeisimpien väitteiden mukaan syödä kalaa noin 30 kertaa viikossa. Jotta tylsiintyminen ei kuitenkaan iske, tekotapa oli taas poikkeava.

Uunilohta meksikolaisittain

D-leikkuinen lohifile
2 pss pakastekasviksia
2 tlk huuhdeltuja kidney-papuja
1 prk kokonaisia herkkusieniä
2 sipulia pilkottuina
devils jamia
rouhittua kuivattua valkosipulia
säilöttyä korianteria
piri piri maustekastiketta

Sekoitellaan rehut ja mausteet vuokaan, peitetään ne nahka taivasta kohti olevalla lohifileellä. Uunitetaan parissa sadassa asteessa tunteroinen.

Kaappeja siivotessa eteen tuli kammottava löytö. Sushiin käytettävä avaamaton merileväpaketti oli ohittanut parastuspäivänsä! Jotta herkku tulee syödyksi pikimmiten, tein niistä Aasianreissujen naposteltavien inspiroimana levänaksuja. Sipaisin levien pintaan soijaa, josta osan maustoin chilillä. Tämän jälkeen levyt vielä uunin jälkilämpöön kuivumaan mahdollisimman ilmavasti. Ei ihan yhtä hyvää, kuin valmiit naksut, mutta hyvä korvike kumminkin.

maanantai 7. marraskuuta 2011

Nizzalainen savukalasalaatti


Pirkan ruokalehdessä oli hyvännäköinen salaatti. Poikkeuksellisesti seurasin ohjetta miltei orjallisesti, joten tämänkertainen päivitys onkin lyhyt. Resepti nimittäin löytyy täältä.

sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Punakaalilaatikko


Tuplayhdyssanat ovat hauskoja, niinkuin vaikka pupujussipaita tai älykääpiövaltio. Tämänkertainen tuplayhdyssana ei tosin ole niinkään hauska, kuin hyvä. Resepti on oikeastaan suoraan Glorian uudesta ruokakirjasta. Koska julkaisu on tullut Gloria-lehden tilaajalahjana 90-luvun lopulla, lainaan reseptiä alle.

Kaalilaatikko

1 keskikokoinen keräkaali (tai punakaali, josta saa häijymmän värin)
1-2 sipulia
400 g raakaa jauhelihaa (liotettu ja maustettu tumma soijarouhekin käy)
4 dl keitettyä riisiä (ohralla tuli kanssa hyvää, tässä versiossa punaisia linssejä)
1 iso tai 2 pientä kananmunaa
½ - 1 tl suolaa
muutama kierros mustapippuria myllystä
loraus (soija)maitoa, jos ruoka tehdään talvikaalista
Pinnalle voinokareita ja siirappia

Poista kaalista kanta, Silppua kaali terävällä veitsellä pieniksi paloiksi tai suikaleiksi. Silppua sipulit. Ota iso kulho, kumoa siihen riisi, jauheliha, munat, sipuli ja mausteet. Ota kaalisilppua kourallinen kerrallaan ja vaivaa sitä vähitellen muiden ainesten joukkoon, ikään kuin sekoittaisit pullataikinaa. Kaali mehevöityy ja rakenne pehmenee hyvin vaivatessa. Lisää tilkka maitoa, jos käytät talvikaalta.

Voitele uunivuoka ja täytä se tiukkaan seoksella. Nosta pinnalle voinokareita ja lorauta siirappia, kypsennä laatikkoa 175 asteisessa uunista 1 - 1 ½ tuntia. Varhaiskaalilaatikko kypsyy myöhäiskaalilaatikkoa pikaisemmin.

Fishy fish


Jälleen kerran ostin sen lohen puolikkaan. Ensin tehtiin eilen illalla sushia, jota riitti vielä aamupalaksikin. Ginger ale sopii muuten mainiosti palanpainikkeeksi!

Tänään puolestaan paistoin lounaaksi lohimedaljongit. Sipaisin kalan pintaan hunajaan sekoitettua Stockyardsilta ostettua teryaki-inkivääri-mausteseosta, sitten hetken maustumisen jälkeen pannulle. Lisukkeen osalta menin helpomman kautta. Pakastealtaasta löytyi pussillinen uunijuureksia, jotka olivatkin varsin kelvollisia ilman erillistä maustamistakaan.

lauantai 5. marraskuuta 2011

Masukakku korilla


Kuten aikaisemminkin olen maininnut, kaveripiirini on ruvennut lisääntymään oikein urakalla tänä vuonna. Pääsin jo toistamiseen mukaan vauvakutsuille, joihin sain kunnian tehdä kakun. Kuten mainoksessakin todetaan, kokemus tuo varmuutta, joten osasin ottaa haasteen vastaan edelliskertaa rennommin. Pohjana jälleen neljän kananmunan kääretorttupohja, välissä rahkasta, vaahdotetusta vaniljakastikkeesta, siivilöidystä isän tekemästä Q-hillosta (eli kuningatar) ja liivatteesta sekoitettu mousse, päällä voista ja tavallisesta ja mansikkatomusokerista vaahdotettu kreemi, jonka päällä marsipaani, jonka päällä vielä uusi lelu, helmiäisjauhe. Hiukkasen viimekertaista sivellisemmällä kaula-aukolla, mutta muuten oikein onnistunut.

Nyyttäriruokien lisäksi sovimme pienestä lahjasta. Ajattelin jälleen, hyväksi havaittuun tapaan, muistaa äitiäkin. Poppanakuteesta virkkaamassani korissa luumuja laitokselle ja vielä sukupuolineutraalille tulokkaalle pesuainetta ja öljyä. Ei ole ainakaan väärän väristä tai turhaa rompetta, vaikka ehkä tylsän käytännöllistä.