Kuten ystäväni ilmaisi asian, onneksi en ole syntynyt tontuksi, muuten olisi lahjojen valmistusta ympäri vuoden monta sataa vuotta. Nyt pääsi vähällä, rajoittui urakointi pariin viikkoon... Meillä oli violetista pitävän ystäväni kanssa joskus puhetta teen hauduttamisesta. Kehuin kovasti pressopannua, ja uhkasin ostaa moisen joululahjaksi. Miten sattuikaan, löysin violetin pannun. Koska minulla on luonnevika, en oikein osaa antaa ostolahjoja, niinpä neuloin pannulle lämmittimen. Pannun sisällä on lisäksi pussillinen glögimaustetta ja pullossa maustettavaksi omatekoista mustaherukka-mustikkamehua. Glögiin kun kuuluu myös mantelit, löytyy niitäkin pussista, tosin mausteisina naposteluversioina.
Mielikuvituksen puutteessa annoin lämmittimellisen pressopannun myös kälylleni. Äiti oli syksyllä Kiinassa käymässä ja toi sieltä tuliaisina irtoteetä, joten ajattelin, että pannulla voisi olla käyttöä myös heidän perheessään.
Toiselle ystävälleni puolestaan virkkasin heijastimen. Meillä on ollut joskus puhetta heijastavasta langasta, joten nyt, kun löysin hyvää 3M-hohdinlankaa käsityömessuilta ajattelin tehdä ystävälleni henkivakuutuksen. Sopii hienosti myös juhlavampien vaatteiden kanssa.
Jotta pysyin tavoilleni uskollisena viimeinen lahja valmistui muutamaa tuntia ennen luovutusta. Neuloin sukat äidilleni viime jouluksi. Hänellä oli ne joskus jalassaan käydessään hoitamassa lapsenlastaan, ja tyttö oli kuulemma tykästynyt jalakkaiden pintaan. Niinpä tein sukat samalla kuviolla myös toiseen suuntaan sukupuuta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti