Sovittiin isän kanssa jo kesällä, että vietämme taas joulun yhdessä. Tänä vuonna oli vuoroni mennä kotopuoleen. Isä on tehnyt takkaruuista taiteenlajin, joten joulupuurokin valmistui luonnollisesti takassa. Isä tosin vähän epäili ensin, noinkohan mahtaa onnistua, kun puuro tehdään maitoon, mutta riisipaketin kyljessäkin oli uunipuuron ohje, niin uskallauduimme koittamaan. Puuroon tuli 7 dl täysmaitoa, 1,5 dl puuroriisiä ja relu ripaus suolaa. Sitten vaan yöksi takkaan, niin välttyy puuron keitolta aamulla.
Ihan keitoksitta ei kuitenkaan selvitty, isä intoutui keittämään sekametelisoppaa aamulla. Seuraavalla kerralla voisi laittaa kuivahedelmät likoamaan jo ennalta, niin pehmenisivät vielä paremmin. Perinteisestä kattauksesta huolimatta yksi perinne uupui, puurossa ei ollut mantelia. Saattoi olla kyllä tarkoituksellakin, lapsuudessa ainakin mantelia löytämättömille jäi paha mieli.
Ennen saunomista keitettiin vielä kahvit. Kastettavaakin oli useampaa sorttia, viikonloppuna oli hyvin aikaa leipoa. Ruispiparit tosin oli jo leivottu alkutalvesta, isä oli onneksi säilönyt ne yläkerran pakastimeen, niin olivat säästyneet syömiseltä. Pullat ovat isän bravuureita kun itse pääsin taittelemaan torttuja. Yllättävänkin paljon parempia tulee voi- kuin torttutaikinasta.
Ja sitten tunnelmakuvia joulusaunasta. Kun olin pieni, pihasauna lämmitettiin kaksi kertaa viikossa. Jossain kohtaa isä rakensi saunasiiven talon yhteyteen, jolloin pihasauna muuttui varastoksi. Muutama vuosi sitten isä kuitenkin kunnosti saunan taas käytettäväksi, sopivasti juhannukseksi. Jo viime kesänä haaveilin, kuinka hienoa olisi kylpeä jouluna puulämmitteisesti.
Saunavasta sidottiin jouluna kuusesta. Oli kuitenkin vaan koristeena ja tuomassa jouluista tuoksua saunaan. Tuoksu tosin oli varsin mieto, mutta koristeena sitäkin toimivampi. Lyhdyn alla lämpiää kylpyvesi, joka on juoksutettu pihakaivosta ämpärillä.
Ja vielä kuva lauteilta. Opiskeluaikoina olin pitkään ilman saunaa, joten totuin pois löylyttelystä. Jotenkin nyt kuitenkin saunassa viihtyi hyvin. Löylyt olivat pehmeät ja muutenkin ympärillä vallitsi rauha. Jotenkin tänä vuonna on tullut hiljennyttyä harvemmin, oltua tekemättä yhtään mitään. Joulusauna toimikin lyhyenä retriittinä, ruumiin ohella puhdistui sielu.
Saunomisen jälkeen vielä syötiin. Isä oli tehnyt jo valmiiksi isommat satsit porkkana-, lanttu-, peruna- ja punajuurilaatikoita, joista yhdistetyt vuoat puisessa vadissa. Proteiineina liquid smokella, suolalla, sokerilla ja viherpippurilla graavattua kalaa, kinkkua, savukassleria ja kaupan maksalaatikkoa. Lisukkeena hunajalla ja pippurilla maustettua sinappia, mustaherukkahyytelöä sekä mallasleipää voilla. Koitettiin mitoittaa esille otetut pöydän antimet niin, että ei jää nälkä, muttei myöskään halkea vatsa. Mielestäni myös onnistuttiin tavoitteessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti