Savusiikahässäkkä ja suklaamuffinit

Mies vaihtaa osastoa töissä, ja huomenna on viimeinen päivä vanhalla porukalla. Niinpä toteutin piileviä äidillisiä kykyjäni leipomalla suklaamuffineja vietäväksi miehen hoitopaikkaan läksijäisiksi. Samalla pyöräytin eväät töihin jääkaappissa lymyilevistä herkuista. Ulkonäöllisesti ei ehkä kovin onnistunut annos (paitsi muffinit), mutta ihan ihmisravinnoksi kelpaavaa biomassaa kuitenkin.

Suklaamuffinit

1 dl vehnäjauhoja
1 dl grahamjauhoja
1 dl sokeria
1 tl leivinjauhetta
1 tl vanilliinisokeria
50 g tumma suklaata pieneksi paloiteltuna (tai karheaksi rouhittuna)
1 rkl kaakaojauhetta
½ dl soijajuomaa
1 kananmuna
3/4 dl rypsiöljyä

Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää nesteet ja sekoita varovasti, jotta taikina ei sitkisty.

Jaa taikina muffinivuokiin ja paista uunin keskitasolla 200 asteessa 12–15 minuuttia.

Savusiikahässäkkä

1 savusiika perattuna
purjo silputtuna
rasiallinen tuoreita herkkusieniä paloiteltuina
kesäkurpitsapaloja pakkasesta
soijamaitoa
vaaleaa suurustetta
suolaa
pippuria
persiljaa

Wokataan aineet keskenään, kunnes kastike on paksuuntunut sopivasti.

Lohisalaatti

Eilisen mässäilyn jälkeen on taas hyvä syödä hiukan kevyemmin. Niinpä tein hyvin yksinkertaisen salaatin jämistä. Pohjalla jääsalaatti silputtuna, päällä graavilohen ja parmesaanin jäänteet. Lautaselle kastikkeeksi vielä Pirkan sitruuna-vinaigrette-salaatinkastiketta ja lisukkeeksi omatekoista leipää, niin johan maistuu!

Keskiaikakemut

Vironvierailulla tuli keskiaikaravintolassa puheeksi ystäväpariskunnan kanssa, että voisi jonain viikonloppuna herkutella samantyyppisellä murkinalla meilläkin. Tuo viikonloppu on nyt. Testailin vielä koittamattomia reseptejä kirjasta Keskiajan keittiön salaisuudet. Niin hyvä kirja, että kannattaa ostaa! En siis edes lainaa reseptejä tänne. Mainostan kuitenkin vielä, että hyviä oli kaikki nämä uudetkin kokeilut!

Ruokalistalta löytyi:
Loimurieskat (kirjasta), jotka toimittivat lautasen virkaa
Puolukkaleipäset (ohje alla, lainattu muunnellen kirjasta Hyvä kokki)
Unelmajuusto (kirjasta), joka ei tahtonut juoksettua pelkän oluen voimin, joten lisäsin reseptin ulkopuolelta mukaan piimää
Lihahyytelö, joka tosin tölkkikamaa
Potsin potka, myös lämmitystä vaille valmista
Laukkakurkut, joita säilöin syksyllä
Suolakala, siis lohi, jonka graavasin eilen
Paahdetut kynsilaukat, siis kokonaiset valkosipulit, joita paahdettu uunissa
Mausteinen marjahilloke (kirjasta)
Linssimuhennos (kirjasta)
Olutkana yrttikastikkeella (kirjasta)

Ruokajuomina juustonteosta jäänyttä heraa, isän keittämää marjamehua, keskiaikatyyppistä mausteviiniä eli Hypocrasia (kirjasta Keskiajan keittiö, josta ohje muunneltuna alla), sekä vieraiden tuomia keskiajalle saakka ulottuvan historian oluita.

Puolukaleipäset

7 dl vettä
50 g hiivaa
1 ½ dl maitojauhetta
3 dl puolukkasurvosta
1 rkl sokeria
2 tl suolaa
5 dl talkkunajauhoja
n. 13 dl ruisjauhoja

Voiteluun:
2 rkl siirappia
2 rkl vettä

Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen, lisää loput aineet. Alusta taikina kimmoisaksi. Anna kohota liinalla peitettynä.

Pyörittele taikinasta leipäsiä pellille ja anna taas kohota. Pistele leipäset haarukalla ja paista 200 asteisessa uunissa vajaa tunti, siis kunnes näyttävät ja kuulostavat kypsiltä (kumea ääni pohjaa kopautettaessa). Voitele kuumat leipäset siirappivedellä.

Hypocras

pullo punaviiniä (esim. Hardys BIN 343)
1 ¼ dl sokeria
1 tl kanelia
1 tl inkivääriä

Kuumenna tilkka viiniä kattilassa sokerin kanssa, kunnes sokeri on liennut, sekoita mausteet mukaan. Kaada viinipullosta lasillinen, jonka voit nauttia vaikka television ääressä, ja kaada sokeri-viini-mausteseos tilalle pulloon. Sekoita ja anna maustua muutama päivä ennen nauttimista.

Saksalainen siskonmakkaraminestrone

Viimeisen vuoden aikana olen syönyt huomattavasti enemmän siskonmakkarasoppaa, kuin sitä edeltävänä elinaikanani. Kahta samanlaista kattilallista en tosin ole tehnyt, muuntelu kun on niin mukavaa. Tälläkertaa sopassa on siskonmakkaran (joka ei muuten nimenä tule ainakaan Wikipedian mukaan sukulaisesta, vaan ranskasta saksan ja ruotsin kautta Saucisse - Sausischen - siskonkorv) ja veden lisäksi tölkillinen tomaattimurskaa, kilo italialaistyyppistä keittovihannessekoitusta, chilikastiketta, pari lihaliemikuutiota ja lopuksi vielä saksalaista pastaa eli späzsleä.

Savukalajämäpasta

Eilisestä ruuasta jäi yrttejä yli, eikä hukkaanheitto käy päinsä. Niinpä tyhjentelin jääkaappia muutenkin pannulle ja sain hyvän jämäruuan, josta riitti vielä evääksikin. Kaapeista löytyi: savulohta, tomaatteja, purjoa, rakuunaa, ruohosipulia, persiljaa, herkkusieniä, kermaa, suolaa, pippuria, perhospastaa ja parmesaaniraastetta. Pastat keitinveden kautta pannulle, jossa muut aineet muhentelivatkin jo pilkottuina, niiltä osin, kun hienonnus oli tarpeen. Paitsi parmesaanin ja yrtit lisäsin ihan lopuksi.

Blinejä ja ankkaa

Aamupäivän kakunkoristelun jälkeen rupesin touhuamaan vieraita varten. Velipoika tuli perheineen kyläilemään, uskalsivat tuoda tytönkin meille ensimmäiselle yön yli reissulleen. Veljenytön vierailun kunniaksi päätin koittaa tehdä hyvän ensivaikutelman laittamalla vähän speciaalimpaa ruokaa. Alkupalana paistoimme kälyni kanssa blinejä, joiden lisukkeena oli smetanaa, siian mätiä, silputtua shalottisipulia, valkosipulikurkkuveneitä ja hunajaa.

Blinit

4 dl kermaviiliä
20 g hiivaa
2 ½ dl tattarijauhoja
1 tl sokeria
1 ½ dl kuumaa maitoa
1 tl suolaa
1 rkl voisulaa
1 keltuainen
1 valkuainen

Lämmitä kermaviili kädenlämpöiseksi, sekoita joukkoon hiiva, tattarijauhot ja sokeri. Anna kohota pari tuntia huoneenlämmössä tai jopa muutaman päivän jääkaapissa. Sekoita ennen paistamista taikinaan kuuma maito, suola, voisula, keltuainen ja viimeiseksi kovaksi vaahdoksi vatkattu valkuainen. Paista paksuja blinejä blini- tai pikkulättypannulla miedolla lämmöllä mutta runsaalla voilla.

Toisena erikoisempana aineena oli ankka. Lisukkeet eivät menneet asettelun puolesta ihan nappiin. Olin jotenkin ajatellut, että kaapissa on vihreitä linssejä, mutta ei ollutkaan. Muokkasin ohjetta käsillä olevien aineiden mukaiseksi, joten väritys oli hiukan yksipuoleinen ja punaiset linssit tykkäävät muussaantua, joten rakennekin kärsi. Ankka oli toki hyvää, eikä muutenkaan annoksessa ollut maullisesti mitään vikaa, mutta porkkanapyre vei kielen mennessään. Paahdettu valkosipuli vaan on niin hyvää, ihan pelkiltään tai antamassa syvyyttä ruuan osana.

Ankanrintaa linssihöystön ja porkkanapyreen kanssa

700 g ankanrintaa

Marinointiin:
2 dl balsamiviinietikkaa
1/2 dl juoksevaa hunajaa
1 rkl silputtua tuoretta rakuunaa

Linssihöystöön:
4 dl yön yli liotettuja vihreitä linssejä keitettynä (jotka korvasin punaisilla)
1 salottisipuli hienonnettuna
1 rkl silputtua persiljaa
1 rkl silputtua ruohosipulia
100 g keitettyjä vihreitä papuja hienonnettuna (löysin vain sellaisia kesäkeitto-mallisia)
1 dl kermaa
1/2 dl parmesaaniraastetta
suolaa, pippuria

Porkkanapyree:
6 porkkanaa paloiteltuna
1 kokonainen valkosipuli
2 dl appelsiinimehua
50 g voita
suolaa, pippuria

Aprikoosikastike:
12 kuivattua aprikoosia
1/2 dl juoksevaa hunajaa
2 rkl balsamiviinietikkaa

Porkkanapyreetä varten paahda valkosipulia uunissa 200 °C:ssa noin 30 min. Anna jäähtyä.

Valmista samalla ankan marinadi. Keitä balsamiviinietikka kokoon siirappimaiseksi, lisää hunaja ja rakuuna. Leikkaa sitten useita pitkittäisiä viiltoja huoneenlämpöisen ankanrinnan rasvapintaan. Suolaa ja pippuroi ankanrinnat, paista keskilämmöllä ensin rasvapuolet rapean ruskeiksi, sitten toinen puoli nopeasti. Sivele marinadia ankanrintojen pintaan. Paista ankanrinnat uunissa 100 °C:ssa, kunnes mittari näyttää 60-65 °C (noin 35 min.). Anna ankanrintojen vetäytyä folioon käärittyinä noin 30 min. Kuumenna ne rasvapuoli alaspäin pannulla ennen tarjoilua ja viipaloi annospaloiksi.

Keitä porkkanapalat kypsiksi vedessä, johon on sekoitettu appelsiinimehu. Kaada pois neste, pane porkkanat tehosekoittimeen. Purista sekoittimeen myös pehmeät valkosipulinkynnet ja lisää joukkoon voi. Aja sileäksi massaksi. Mausta pyree suolalla ja pippurilla.

Sekoita linssihöystön ainekset, mausta suolalla ja pippurilla.

Lämmitä aprikoosit hunaja-balsamiviinietikkaseoksessa.

Asettele ruoat tarjoiluvadille tai lautasille ja kumoa päälle aprikoosikastike.

Nimiäiskakku

Sain puhuttua itselleni kakkumaakarin pestin ystäväni vauvan ristiäisiin. Kyselin, onko vierailla mitään laktoosi-intorelanssia kummempaa ruokavammaa, johon vastaus alkoi "eeeii oikeestaan". Hiukan härnättyäni kävi ilmi, että ystäväni sisko on allerginen ainakin kananmunille, pähkinöille, sitrushedelmille ja mausteille. Vastustelusta huolimatta päätin ottaa rajoitteet haasteena, ja pyrkiä tekemään kaikkien syötävän kakun.

Täytekakkupohjien koko ilmoitetaan yleensä kanamunissa, joten ensimmäinen etappi oli löytää resepti kananmunattomaan pohjaan. Siltä varalta, että pohjan kanssa tulisi jotain yllätyksiä, paistoin koe-erän isäinpäivänä vieraillessani kotopuolessa. Ihan suunnitelmien mukaista ei pohjasta siellä tullut, joten päädyin menemään täysin reseptin mukaan. Kokeilukappaleessa nimittäin korvasin vehnäjauhot perunaisilla (olisi käynyt silloin vielä keliakikoillekin), ei toiminut. Reseptin mukaan tehtynä puolestaan toimi niinkin hyvin, että taidan jatkossa käyttää useammin tätä munatonta versiota leivonnassa.

Pohjan väliin tuli samaa hyväksi havaittua täytettä, kuin edellisessäkin kakussa. Siis rahkaa, vaahdotettua vaniljakastiketta, siivilöityä Q-hilloa ja liivatetta. Päälliseen ajattelin ensin tekeväni itse vaahtokarkkimassaa, mutta sitten iskikin laiskuus, ja päädyin kokeilemaan kaupan valmista sokerimassaa. Marsipaani kun on mantelimassaa, joten ei käyne pähkinättömään ruokavalioon. Sokerimassa oli muuten melko mukavasti käsiteltävää, mutta kuivui nopeasti, joten nimilaatan kanssa meinasi tulla isompiakin ongelmia. Kakun pintaan sipaisin vielä kimalletta tuomaan glamouria.

Munaton kääretorttupohja

3 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 dl sokeria
2 dl soijajuomaa
2 rkl rypsiöljyä

Sekoita kuivat aineet keskenään, lisää märät aineet ja sekoita nopeasti tasaiseksi. Levitä taikina leivinpaperoidulle pellille ja levitä tasaiseksi. Paista 225 asteisessa uunissa noin 8-10 min.