Viime vuonna istutettu suklaakirsikka yllätti kukkimalla koko puun täydeltä. Kaunis on kirsikkapuu kukkiessaan, en yhtään ihmettele, että Japanissa on oma kansallinen juhlansa kukinta-ajalle.
Toinen yllättäjä on takapihalla majaileva alppiruusu, eli pohojalaaset juuret omaavalle äidilleni lähes mahdoton lausuttava rhododendron. Olen kuullut, että laji on vaikea hoidettava, mutta meille on tainnut valikoitua joku luonnonoikku. Kasville ei ole tehty käytännössä mitään, mutta komeasti on kukassa. Voi tietysti olla, että tähänkin pätee sama juttu, jonka olen päätellyt pätevän lähipiirin lapsiin ja eläimiin; mitä vähemmän hössöttää ympärillä, sitä enemmän viihtyvät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti