Ruuanlaittoruokaa

Kävimme miehen kanssa kesälomamatkalla etelässä, ihan Helsingissä saakka. Flow-festivaaleilla emme kuitenkaan olleet, vaan katsomassa - tai lähinnä kuuntelemassa - yhtä lempibändeistämme, Floggin Mollya. Hyvin soittivat he ja osasivat lisäksi saada yleisön mukaan. Sen verran suuren luokan lomamatkasta oli kyse, että olimme oikein yön yli reissussa, lauantaina kävimme vielä hieman ostoksilla ja sitten hyvissä ajoin kohti kotia. Olemmeko sitten tulleet vanhoiksi, kun jossain on kiva aina välillä käydä, mutta vielä mukavampaa on tulla kotiin. Kotiintuloa puolsi tällä kertaa pari muutakin seikkaa. Ensinnäkin, olin lupautunut leipomaan veljentytön sunnuntaisiin ristiäisiin vähän tuomisia, ja toisaalta, kotona odotti puolikas lohi loimuttamista. Kotimatkalla poikkesimme kaupan kautta, kun muutama piirakka-aines oli vielä ostamatta. Samalla huomasin, että S-kaupan pakastealtaaseen on tullut melkoisesti uusia tuotteita sitten viime käymän. Yhtenä kaupan oman merkin ruokaisat pannuvihannekset, joita testailimme heti.

Kotona nyt jo perinteeksi muodostuneeseen ja tuttuun tapaan (eli toista kertaa) lohen pintaan sitruunapippuria ja suolaa, jonka jälkeen loimuttumaan kolmeksi vartiksi. Ilmojen jo viilennyttyä paistoin sähköhellalla vihannessekoituksen, ja eiku syömään. Hyviä olivat molemmat, suosittelen!

Gölgi

Kesäloman kunniaksi keitin ensimmäisen erän glögiä. Jotenkin tuntuu, että syksy on tullut, oikeastaan jo viime viikolla. Toisaalta vuodenaikojen vaihtelut on kyllä mukavia, hetken voi taas nauttia vuotuisesta kynttilöiden, glögin ja villasukkien uutuudenviehätyksestä. Mutta palatakseni glögiin, keittelin vesitilkassa muutaman tähtianiksen, kardemummaa, inkivääriä, kanelia, neilikkaa ja hunajaa. Vartin verran muhittuaan lisäsin litran omenamehua ja annoin hautua vielä tovin. Sitten puolet valmistunutta glögipohjaa ja puolet valkoviini-viina seosta termariin, ja tissuttelemaan. Lopun glögipohjasta pullotin ja säilön jääkaapissa vastaisuuden varalle. Sopivan lämmintä glögiä saa, kun kiehuttaa puoli lasillista glögipohjaa mikrossa ja lisää päälle huoneenlämpöistä terästettä.

Alkupalana glögille oli täytettyjä paprikoita. Paistoin ensin 400 g naudan jauhelihaa, pari sipulia pieneksi pilkottuina ja pari valkosipulinkynttä hienonnettuina, seuraavaksi lisäsin kolme tomaattia pienittynä, kourallisen riisiä, turauksen soijakastiketta sekä sitruunamehua. Annoin näiden hautua pannulla kannen alla kymmenisen minuuttia. Lopuksi lisäsin kourallisen tuoretta kanelibasilikaa ja oreganoa hienonnettuna sekä reilulti myllyttyä mustapippuria ja reilun puoli desiä tuhtia tuorejuustoa. Täytin tasaiseksi sekoitetulla seoksella viisi suippopaprikaa ja hatutin ne kannoilla cocktailtikuilla varmistaen. Täytettä olisi riittänyt vielä hyvin kahteen tai kolmeen lisäpaprikaankin. Lopuksi hauduttelin täytettyjä paprikoita miedolla tulella puolisen tuntia.

Apinoiden kuningatar

Vauvajuhlaillessa meni oikeastaan koko päivä, joten illalla olikin hiukkasen hiukova olo. Kuten ehkä on ollut huomattavissa, olen löytänyt smoothiet uudelleen. Blenderin pesu ei olekaan niin kovin hankalaa pesukoneessa, joten hyvää ja terveellisä välipalaa saa vaivatta.

Oikeastaan tässä reseptissä ei olisi ainesta omalle päivitykselle, mutta kun nimi on niin kiva! Sekoittimessa siis soseeksi muutama desi vadelmia, saman verran mustikoita ja pari banaania.

Babyshower

Ystävälläni alkaa laskettu aika lähenemään, joten pidimme hänelle tyttöporukalla yllätysillanistujaiset. Yritimme vielä olla hössöttämättä vauvasta, tarkoituksena ennemminkin hemmotella tulevaa äitiä. Juonena oli, että houkuttelimme hänet shoppailemaan päivällä, mutta ostosreissun jälkeen ilta jatkuukin vielä isommalla porukalla nyyttikestihengellä. Pääsin varaamaan viemisistä kakun, ja pienen googlaamisen jälkeen päädyin masukakkumalliseen. Pohjana neljän kananmunan kääretorttupohja, välissä rahkasta, vaahdotetusta vaniljakastikkeesta, raparperi-mansikkasoseesta, sokerista ja liivatteesta sekoitettu täyte. Vatsan ja rinnat sai koottua näppärästi leivontakulhoon ja pyöreäpohjaisiin kippoihin. Osat saivat tasoittua, maustua ja jähmettyä jääkaapissa yön yli, kumosin ne aamulla kakkualustalle. Päällystin kakut ensin huoneenlämpöisestä voista ja mansikkatomusokerista vatkatulla kreemillä. Lopuksi päällystin kakun marsipaanilla. Marsipaani oli aluksi mekon nauhan väristä, värjäsin siitä osan ihonväriseksi (ihan inanen punaista ja hiukkasen enemmän keltaista) ja reilumman määrän mekon pinkiksi (punaista ja hiukan sinistä). Mekon kuviointi on toteutettu pyörittämällä vaaleasta marsipaanista ohutta narua, joka kaulittiin kiinni pinkistä marsipaanista kaulittuun levyyn.

Syömisen ja seurustelun lisäksi ohjelmassa oli jalkahoito tulevalle äidille, sekä pieni muistaminen tuleviin koitoksiin. Porukkamme jo äitiytyneet naiset muistuttivat laksatiivisten elintarvikkeiden eduista synnytyksen jälkeen. Toisaalta pieni hemmotteluhetki tuoksukynttilöineen ja hyväntuoksuisine pesuaineineen on kuulemma laitoksella paikallaan. Virkkaamassani korissa on lisäksi rulla kipsinauhaa, mikäli mamma haluaa muistoksi valuksen mahastaan.

Pitää syödä hyvin, että jaksaa!

Ensimmäinen kesälomapäivä alkoi hyvällä kahvilla ja eilen paistetuilla, aamulla täytetyillä patongeilla. Välissä kävimme rautakaupassa ostoksilla, ja sitten pääsi taas syömään. Kevyenä lounaana katkaravuilla ruokaistettua caesar-salaattia.

Päivälliseksi keitin metsäkauriin paistia punaviinissä. Keitinliemestä sai jatkettua maukkaan kastikkeen kermalla, soijakastikkeella, timjamilla, pippurila ja suuruksella. Iltapalaksi testasimme vielä uusia valurautalautasia pannupizza-alusina. Pannulle rukiinen pannupizzapohja, annetaan kohota tovi. Päälle ensin pizzasoosia, sitten juustoraastetta ja lopuksi metwurstia, paprikaa ja tomaattia. Uunin ja rapeutusvarmistuksena hellan kautta pöytään. Vielä hieman oreganoa päälle, ja johan oli hyvää! Äitille vielä vinkkinä, tämä lautanen on varmasti lämmin pöytään tuodessa!

Pizzasoosi

1 prk tomaattimurskaa
muutama valkosipulinkynsi
muutama chilipalko
kourallinen tuoretta basilikaa
maizenaa
pieni tujaus liquid smokea
muutama roiskaus worchester-kastiketta
tilkka oliiviöljyä
ripaus sokeria
sopivasti mustapippuria

Soseutetaan tasaiseksi massaksi.

Oon mä syönyt kukkoo viinissä...

Ja taas valehtelin, broileria se oikeasti oli. Coq au vin on jo jonkun aikaa ollut ruokia, joita pitää joskus koittaa (laittaa) -listalla. Tänään oli se päivä. Resepti on olettamaani yksinkertaisempi, mutta maku juuri niin hyvä ja täyteläinen, kuin ajattelinkin. Ruoka sopisi hienosti myös vieraille tarjottavaksi, legendaarinen resepti, jonka valmistusajasta valtaosa on muhimista.

Coq au vin (kukkoa viinissä)

4 sipulia neljään osaan lohkottuina
4 valkosipulinkynttä murskattuna
3-4 broilerin koipea nivelen kohdalta katkottuna
3 rkl vehnäjauhoja, jossa suolaa ja mustapippuria
4 rkl rypsiöljyä
4 rkl voita
4 dl punaviiniä
2 porkkanaa viipaleina
170 g pekonia paloiteltuna
250 g herkkusieniä neljään osaan lohkottuna
2 dl lihalientä
1 laakerinlehti
pieni nippu tuoretta timjamia
hienonnettua persiljaa

Lataa padan pohjalle ensin paloitellut sipulit (myös valko-). Pyörittele broilerin koivet ja reidet suolalla ja pippurilla maustetussa vehnäjauhossa. Kuumenna öljy ja voi paistinpannussa ja paista pienissä erissä broilerinpaloihin kaunis ruskea väri. Siirrä lihapalat pataan sipulien seuraksi.

Kaada paistinpannulle punaviini ja anna kiehahtaa. Näin saat pannulta maut talteen. Kaada viini pataan lihojen päälle. Ruskista seuraavaksi porkkanaviipaleet, pekoninpalat ja sienet pannulla ja lisää pataan. Huuhtele pannu lihaliemellä ja kaada myös liemi pataan.

Lisää laakerinlehti ja timjamin oksat. Hauduta hellalla miedolla lämmöllä vähintään 45 minuuttia. Tarkista maku. Viimeistele pata hienonnetulla persiljalla ja tarjoile keitetyn riisin tai ohran, sekä patongin kanssa.

Ruispatongit (3 kpl)

14 g kuivahiivaa
3/4 tl suolaa
3/4 dl ruisleseitä
3 dl ruisjauhoja
3 dl vehnäjauhoja
3 dl kättä lämpimämpää vettä, johon liotettuna
3/4 rkl hunajaa
2 ½ rkl öljyä

Sekoita kuivat aineet keskenään, lisää vesi ja sekoita tasaiseksi. Lisää öljy ja vaivaa vielä hetki. Anna taikinan kohota tunteroinen. Jaa taikina kolmeen osaan, ja kauli osat levyiksi, jotka rullataan kääretortun tapaan patongiksi (voi halutessaan lisätä vaikkapa yrttejä tai juustoa väliin). Anna kohota pellillä. Voitele patongit vedellä (tekee rapean pinnan) ja tee pintaan viillot terävällä veitsellä. Paista 225 asteessa noin 15-20 minuuttia.

Alku- ja jälkiruuat ovat molemmat hiukkasen huijattuja. Alkuruuan valkosipulietanat ovat uunitusta vaille valmiita ja jälkiruuan Crème brûlée puolestaan "lisää vain kerma ja maito"-tyyppistä, joten ei niistä sen enempää. Paitsi, että ihan hyviä olivat kuitenkin.

Mannapuuroa ja mansikkaa

Pitkästä aikaa on päivä, jolloin ei ole mitään sovittua tai muuten pakollista tekemistä. Niinpä aamun saattoi aloittaa verkalleen puuron keitolla oikein hellalla. Jottei kuitenkaan sorruta liian terveelliseen elämään, fiilistelin lapsuutta laittamalla mannapuuroa. Ohje on tosin hieman lapsuudesta poikkeava.

Maukas mannapuuro

1 l makeuttamatonta mansikka-raparperimehua
2 dl maitojauhetta
1 dl sokeria
1 ½ dl mannasuurimoita

Keitetään koko ajan sekoittaen kymmenisen minuuttia.

Päivän pikalounas puolestaan oli terveellisempi. Latasin blenderiin kolme appelsiinia, kaksi pakasterasiallista vadelmia ja muutaman ruokalusikallisen tyrnijauhetta. Pitäisi olla muodin mukaista superfoodia.

Loppuun vielä pari otosta luonnonoikusta. Anoppi toi muistaakseni noin vuosi sitten orkidean, jolla en ajatellut olevan kovinkaan suurta elinajanodotetta epäsäännöllisen kukkienhoitotaipumuksemme huomioiden. Toisin kuitenkin kävi. Ensimmäiset kukkavanat lakastuivat, mutta muuten kasvi on pysynyt hengissä. Keväällä lehtien välistä alkoi puskea uutta kukkavanaa, jonka tuin neulepuikolla alkuperäisten tukien ollessa jossain varmassa tallessa. Muodostunut nuppu puhkesi kukkaan tänään, ihmeellistä!