Nopea broitsupata

Viulutunnin jälkeen oli väsy ja vilu. Niinpä passitin miehen takanlämmitykseen ja mätin itse valurautapataan kaikkea, mitä kaapista löytyy. Näin parille seuraavalle päivälle valmistui eväät kätevästi takan lämmössä televisiota katsoessa. Aktiivista valmistusaikaa kului vajaa 10 minuuttia, passiivista reilu tunti.

Nopea broitsupata

oliiviöljyä
puoli kiloa hunajamarinoituja broitsufileitä
pussillinen pakastepurjoa
puolitoista pussia pakastepaprikaa
vajaa litra tomaattimehua
muutama desi huuhdottuja punaisia ja vihreitä linssejä
Texas Pete -kastiketta
basilikaa
oreganoa
juustokuminaa
jauhettuja korianterinsiemeniä

Voidellaan valurautapata oliiviöljyllä. Lisätään loput aineet perään, sekoitetaan ja kypsennetään kannella peitettynä takassa reilu tunti.

Hirveen hyvä takkapata

Velipoika perheineen diilasi viime käynnillään meille pakastettua hirvenpaistia metsästystä harrastavalta ystäväpariskunnaltaan. Valmistuksesta oli ohjeistettu, että liha sopii parhaiten pitkään haudutettavaan palapaistipataan. Selviö siis, että kimpale päätyi meillä pilkottuna takkaan. Pyrin myös hirven lisäksi pitäytymään paikallisissa mauissa, pilkoin siis isoon emalipataan hirven paistia ja nautaa, isän kasvattamia porkkanoita, nauriita, kyssäkaaleja, punajuuria, lisäksi sipuleita, valkosipulia, varsiselleriä, rasvaista lihalientä, sekasieniä, kokonaisia kauraryynejä, pippuria, meiramia, timjamia, salviaa ja hunajaa. Aineet hyvin sekaisin, ja muutamaksi tunniksi takkaan hautumaan. Tällä välin leivoin vielä lisukkeeksi karjalanpiirakoita ohratäytteellä, joiden pitäisi täyttää EU:n aidon perinteisen tuotteen määritelmä. Ruokajuomana tietysti isän tekemää puolukkamehua. Kyllä suomalainen ruoka on sitten hyvää!

Karjalanpiirakat ohratäytteellä (30 kpl)

Täyte:
1,5 l vettä
2 dl kokonaisia ohraryynejä
2 dl maitojauhetta
1 tl suolaa
Kuoritaikina:
2 dl kylmää vettä
1 tl suolaa
2 ½ dl ruisjauhoja
2 dl vehnäjauhoja
Voi-maitoseos:
50 g voita
1 dl maitoa

Valmista täyte. Yhdistä aineet kattilassa, ja keitä ensin kolme varttia, hauduta sitten vielä vartti. Puuron keittyessä tee piirakkakuoret. Sekoita ensin aineet taikinaksi, leikkaa 30 palaan ja kauli palat mahdollisimman ohuiksi pyöreiksi taikinakuoriksi. Käytä apuna ruisjauhoja. Pinoa kuoret, ripottele väliin ruisjauhoja ja peitä lopuksi muovilla, etteivät kuoret kuiva.

Kokoa piirakat. Lusikoi kuoren keskelle reilu ruokalusikallinen täytettä, käännä vastakkaiset keunat täytteen päälle ja rypytä soikeaksi piirakaksi. Paista piirakoita 300 asteisen uunin keskitasolla 15 min, tai jos uunin potku loppuu 250 asteeseen, niinkuin meillä, käytä kiertoilmaa ja hiukan pidempää paistoaikaa.

Voitele kypsät piirakat voi-maitoseoksella ja anna piirakoiden hautua vielä leivinpaperilla ja -liinalla peitettynä tovi. Tarjoa munavoin kera.

93 lihapullaa ja dippivati

Eilisten pikkujoulujen jäljiltä tuli olo, että voisi alkaa taas elää terveemmin. Ulkoilemaan ei kuitenkaan vielä motivaatio riitä, mutta leffasipsit voi ainakin korvata tuoreemmilla kasviksilla. Jotenkin kumma, miten vaivalloisena rehujen kuorimista ja silppuamista pitää. Toki aikaa kuluu moninkertaisesti raksupussin avaamiseen verrattuna, mutta vähemmän jos laskee mukaan energiaeron kuluttamiseen kuluvan ajan.

Samalla touhuamispuuskalla muutin 1,4 kiloa jauhelihaa lihapulliksi. Olen tykästynyt tomaattikastikkeessa keitettyihin pulliin, mutta koska ajattelin nyt pakastaa osan tuotoksista irtonaisina, keitin pallerot tällä kertaa lihaliemessä. Keitinnesteen hyötykäytän huomenna takkapadassa. Jälleen kerran tuli mieleen, että joko kohta menee sairauden puolelle tämä hukkaanheittämättömyys. Lihapyöryköiden resepti on hyvin pitkälle sama, kuin Clemenzan pastassa. Sekoitetaan 4 kananmunan joukkoon pussillinen parmesaaniraastetta, reilulti vastarouhitta mustapippuria ja hiukkasen suolaa, sitten vielä 1,4 kiloa naudan jauhelihaa. Pyöritellään pieniksi pulliksi ja keitetään lihaliemessä vartin verran korkeareunaiselle paistinpannulle mahtuva erä kerrallaan.

Rottinkikahvakassi

Jostain syystä olen jo pidemmän aikaa haaveillut tekeväni rottinkikahvaisen kassin. Käsittääkseni moiset eivät ole varsinaisesti muodissakaan (tai mistäpä minä tietäisin, olen laiskistunut shoppaajana niin pahasti, etten kunnolla edes muista, koska olisin käynyt ostoksilla muualla, kuin marketissa tai lankakaupassa), mutta silti joku ajatuksessa viehättää.

Pyrin modernisoimaan ja muutenkin nuorentamaan kassin muuta olemusta lisäämällä neulososaan liukuvärjätyn villan rinnalle paljettilankaa. Sivut virkkasin pelkällä villalla. Jotta villa ei kulu eikä myöskään veny muodottomaksi ihan heti, ompelin kassiin vielä vuorin villakangastakkiin ostamani vuorikankaan jämistä. Avainten paremmaksi paikallistamiseksi ompelin vuoriin myös taskun, jonka vetoketjun olen pelastanut vanhoista farkuista. Kätevästi siis käytetty taas jämiä hyödyksi, vähän niinkun ruuanlaitossanikin yleensä.

Miesrieskaa

Mies innostui leipomaan äidiltään saamalla rieskaohjeella. Sanontaa "ei niin pientä työmaata, ettei työnjohtajaa" noudatettuani otan osan kunniasta itselleni, joten voin hyvillä mielin lisätä leipomukset tännekin.

Pehmeä rieska (10 isoa rieskaa)

½ l maitoa
¼ pkt hiivaa tai 9 g kuivahiivaa
1 tl suolaa
½ dl siirappia
4 dl ohrajauhoja
50g voita tai margariinia
noin 8 dl vehnäjauhoja

Liuota hiiva, suola ja siirappi kädenlämpöiseen maitoon, paitsi jos käytät kuivahiivaa, sekoita se jauhojen joukkoon. Lisää ohrajauhot , sulatettu ja jäähdytetty rasva sekä vehnäjauhot vähitellen. Vaivaa taikinaa hetki ja kohota sitä lämpimässä paikassa liinan alla n. 1½ tuntia. Jaa taikina kymmeneen osaan ja kauli palat jauhotetulla alustalla pyöreiksi noin puolen sentin paksuisiksi rieskoiksi. Pistele leipiin haarukalla reikiä. Paista rieskat 275- asteisessa uunissa viitisen minuuttia, kunnes ne saavat hiukan väriä.

Siskonmakkarasoppaa

Jo taas soppaa. Tällä kertaa ensisijaisena motiivina kuitenkin makkarankuoret, jotka pesen, kuivaan ja liotan taas ennen uusiokäyttöä. Nämä tulevat opiskeluystävän tulevaa vierailua varten, jolloin lupasin, että tehdään itse makkaraa. Pohjana puoli litraa paseerattua tomaattia, rehuina kilo italialaistyyppisiä keittokasviksia, seassa siskonmakkaraa sekä chilikastiketta ja hiilihydraattina kvinoaa. Kuulemma maukasta taas. Itse en tiedä, kun erehdyin kokeilemaan Nutrilett-diettiä. Ei ole mukavaa ruokaa se, onneksi on pian ohi.

Kolmen juuston pata

Pitkällisen prosessin jälkeen savupiippu on nyt nuohottu! Tämän kunniaksi teimme pitkästä aikaa ruokaa takassa. Samalla sai tyhjennettyä jääkaappia ja pakastinta. Uunista tuli kyllä mahtava tuoksu paiston aikana, ja broilerin maksa puolestaan toi mukavasti makua. Mitään laihisruokaahan tämä ei tosin ole, mutta onneksi tulee iso annos kerralla.

Kolmen juuston pata

paketti broilerin jauhelihaa ruskistettuna
paketti broilerin maksaa paloiteltuna (pakaste)
sipulia, valkosipulia, purjoa ja shalottia pienittyinä
2 prk tomaattimurskaa
3 tomaattia paloiteltuna
liotettuja valkopapuja ja kikherneitä
lasillinen punaviiniä
piri piri kastiketta
vettä
kasvisliemikuutio
valkopippuria
oreganoa
basilikaa
sellerisuolaa
tummaa riisiä
raastettua savucheddaria, kovaa vuohenjuustoa ja kypsytettyä goudaa

Mätetään aineet kannelliseen pataan ja annetaan muhia takassa 2-3 tuntia, tai pidempäänkin.