Punkkupata

Punaviinipullossa oli korkkivika, kierrekorkki falskasi tiputtaen juomaa lattialle vaakasäilytyksessä. Onneksi on laattalattia olohuoneessakin, niin ei sen suurempaa vahinkoa käynyt. Viininkin voi käyttää hyvin ruuanlaittoon, juoda en enää uskaltanut. Mielessä pyörineitä vaihtoehtoja oli oikeastaan vain kaksi, punaviinkastike tai –pata. Päädyin jälkimmäiseen. Josko se kevät tulisi kohta, eikä takkaa tule sitten taas hetkeen lämmitettyä. Vaikka mukavahan tuo on, että lämpimämpää ja valoisampaa kohti taas mennään. Pitää vaan nauttia varastoon pitkään haudutettuja pataruokia, kynttilänvaloa, glögiä, villasukkien lämpöä...

Punaviinipata

1 plo punaviiniä
1 prk ranskankermaa
Soijakastiketta
Ruskeaa suurustetta
Mustapippuria
Timjamia
Rosmariinia
Meiramia
Sokeria
Suolaa
Pakasteporkkanoita
Pakasteherneitä
Perunoita kuorittuina ja paloiteltuina
Naudanlihasuikaleita
Sipuleita lohkottuina
Valkosipulinkynsiä hienonnettuna

Sekoitellaan ensimmäiset kymmenen ainesta tasaiseksi liemeksi padassa. Sekoitetaan loputkin aineet liemen joukkoon. Haudutetaan takan lämmössä, mitä kauemmin, sen parempi.

Kolmas minni

Käytiin eilen ulkopaikkakunnalla shoppailemassa, teatterissa ja syömässä. Heittäydyimme jopa niin hurjiksi, että olimme reissussa yön yli. Paluumatkalla poikkesimme ystäväpariskunnan luona, joilla on uusi talo ja vauva. Nättejä olivat molemmat! Uudelle tulokkaalle tein jo perinteikkään pipon, vanhemmilleen puolestaan veimme minttusuklaan makuista kahvia. Edellisisistä pipoista saamani palautteen perusteella tein tästä kompaktimman kokoisen, näkyi olevan nyt juuri oikean kokoinen, kovin pitkään ei siis päätä lämmitä. Jospa se kevät tulisi pian.

Pipon lisäksi sain loppuviikon aikana askarreltua itselleni kunnon niskajumituksen. Jälkiviisaana veikkaan, että reseptinä oli katolta tippuneiden lumien lapiointi terassien kaiteitten yli, hotellin huono tyyny ja etenkin perjantaina kotimatkalla soinut Haddaway. Samanlaisen päänliikkeen rajoittimen san nimittäin edelliselläkin kerralla, kun esitin Bileet Roxburyssa toisintoa joulun alla. "Huumori" on selvästikin vaarallinen taiteenlaji.

Pikainen perjantapöperö

Illan leffan seuraksi tein salaatin kaapista löytyneistä aineista. Kummasti sattuvat useinmiten maut kohdalleen, vaikka komponentit ovat periaatteessa valikoituneet satunnaisesti. Niin tälläkin kertaa. Salaatin, kurkun ja kirsikkatomaattien lisäksi lautasella kebabista ylijäänyttä valkosipulikastiketta, katkarapuja ja pähkinäseosta. Lisänä myös Häjy Karppaaja -nimistä leipää, jolla kidesuolalla maustettua kirnuvoita. Melkein mennään siis hiilihydraattejen välttelyn puolelle, mutta hyvää oli tällainen erikoisruokavaliokin.

Pakkasen täydennystä

Kun ulkona pakkanen laski, keittiön pakkasen täyttöaste nousi. Sinällään seikoilla ei ole korrelaatiota keskenään, näin vaan sattui käymään.

Hapankaali-siskonmakkarasoppa

800 g hapankaalta
2 pss keittojuureksia
puna- ja keltasipuli suikaleina
valkosipulinkynsi murskana
vettä
muutama kuivattu lipstikanoksa murskattuna
laakerinlehti
kokonaisia maustepippureita
paketillinen siskonmakkaraa

Keitellään kypsäksi, kaikki aineet samanaikaisesti.

Japanialainen uunikala

4 pss pakastevihanneksia
reilu loraus osterikastiketta
reilu loraus teryakikastiketta
reilu loraus soijakastiketta
kuivattua rouhittua chiliä
kuivattua sitruunaruohojauhetta
lohifile

Ladotaan aineet uunivuokaan, lohi päällimmäiseksi nahkapuoli ylöspäin. Paistetaan parisataa asteisessa uunissa reilu tunti.

Kebabelain

Jauheliha oli tarjouksessa, joten tuli mieleen tehdä pitkästä aikaa kebabia. Kalliiksi tuli tosin tarjouksesta huolimatta, piti nimittäin käydä ostamassa sähkövatkainkin, kun edellinen sanoi sopimuksensa irti. Heikkoja ovat nykyajan laitteet, ei kestänyt kuin kymmenisen vuotta vanha, vaikkei ollut edes päivittäisessä käytössä.

Mies löysi joskus vuosia sitten kebabohjeen Muropaketista, oikein mainio resepti. Lisukkeeksi käy vaikka salaatti tai pitaleipä, kaupan kebabkastikekin on ihan toimivaa. Lihan voi myös hyvin pakastaa siivutettuna annospusseissa vastaisuuden varalle.

Kebab 2 pötköä

2 kg naudan jauhelihaa
½ dl aromisuolaa
2 ½ rkl mustapippuria
2 ½ tl cayennepippuria
2 ½ tl juustokuminaa
2 ½ tl paprikaa
2 ½ tl oregano
2 ½ rkl sokeria
5 rkl perunajauhoja

Vaivaa sähkövatkaimen taikinakoukuilla jauhelihaa ainakin 10-15min. Sekoita mausteet ja perunajauho tilkkaan vettä, kaada seos jauhelihan joukkoon ja jatka sekoitusta. Muotoile massasta kaksi mahdollisimman tiivistä pötköä ja kääri ne folioon. Töki folioihin reikiä alle, jotta rasva valuu pois. Paista ritilällä noin sadassa asteessa miltei neljä tuntia. Ritilän alle kannattaa laittaa pelti, sillä valunut rasva on huomattavasti vaikeampaa puhdistaa uunin pohjalta.

Anna kebabin jäähtyä huoneenlämmössä paistamisen jälkeen ja anna vetäytyä vielä jääkaapissa yön yli. Leikkaa terävällä veitsellä ohuita siivuja ja lämmitä uunissa tai pannulla ennen tarjoilua.

Valkosipulikastike

maustamatonta (turkkilaista)jogurttia 2oo g
hienonnettu valkosipulinkynsi tai pari
ripaus suolaa
1 tl kuivattua basilikaa
mustapippuria

Sekoitetaan aineet keskenään ja annetaan makujen tasaantua jääkaapissa ainakin puoli tuntia.

Ärtsysoppa

Laskiaisena on tapana syödä hernaria. Perinteitä kunnioittaakseni pitäydyin sopassa, mutta hiukkasen kuitenkin erilaisella reseptillä. Ohje on paria muutosta lukuunottamatta kopioitu suoraan Maku-lehdestä (1/10). Itselleni kolahtaa aasialaiset maut, chilin tuoma polte ja toisaalta nopeampi valmistusaika. Koska keitto tehdään pakasteherneistä, ei palkokasveja tarvitse muistaa liottaa edellispäivästä, eikä toisaalta myöskään keittää kokonaisuudessaan varttia kauempaa. On siis laiskiaisversio.

Ärtsysoppa (4:lle)

1 l vettä
2 (thaimaalaista) kasvisliemikuutiota
600 g pakasteherneitä
1 tlk (400 ml) kookosmaitoa
½ tl mustapippuria
½ tl suolaa
2 rkl sweet chilli saucea
1 rkl soijakastiketta
1 tl wasabitahnaa

Pinnalle:
murskattuja korianterinsiemeniä
paahdettua sipulirouhetta
katkarapuja

Lisää liemikuutiot, jäiset herneer, kookosmaito, mustapippuri ja suola kiehuvaan veteen. Keitä kymmenisen minuuttia. Lisää chilikastike, soija ja wasabitahna. Soseuta keitto tasaiseksi ja koristele.

Bonuksena askartelin luontaistuotekaupasta ostetusta raakasuklaapaketista jälkiruokaa. Paketissa tulleet goji-marjat olen tosin napostellut jo ajat sitten, mutta sekoitin osaan suklaasta kotimaista supermarjaa, kuivattua karpalorouhetta. Hyvin kävi sekin. Toisaalta sooloilin sikälikin, että en käyttänyt paketin muotteja, vaan jääpala-astioita. Silikonisessa tuli huomattavasti nätimpiä (arvatkaa mitkä), pitänee ostaa semmoisia lisää.

Nilkuttimet

Uusimmassa Novitan lehdessä oli hauska ohje nilkkureiden varsien päälle kääräistävistä lämmittimistä, ovat vähän niinkun damaskien ja säärystimien välimuoto. Heti ensilukemalta malli päätyi to do –listalleni. Minulla kun on nilkkurit, joista muuten tykkään kovasti, mutta vaikkapa farkkuhameen kanssa ovat hiukkasen tylsät. Toteutusvaihetta startatessa lankojen hamstrauskin osottautui taas hyödylliseksi. Keksin nimittäin, että lämmittimien neulominen olisi mukava matkatyö kotopuolessa toteutettavaksi. Tuli kuitenkin kiirus lähdössä, joten materiaaleja ei olisi ehtinyt käydä ostamassa, mutta varastostahan löytyi sopivat langat. Mielestäni jopa onnistuneempi väriyhdistelmä, kuin lehden versiossa.

Hamstrauksessani on kuitenkin sellainen vika, että askarteluhuone alkaa jo pursuta lankakeriä. Seinustoille on kasattu laatikoita, jotka ovat täynnä lankoja ja näiden lisäksi ympäriinsä lojuu muovi- ja paperikasseja lankakeriä sisuksissaan. Ruokakauppareissulla osui silmään lelulaatikoksi tarkoitettu sammakko. Aivan täydellinen lankojen säilytykseen! Riittävän kokoinen, pitää pölyt poissa ja hauskan näköinenkin. Yksi pieni vika vaan oli käyttöönotossa. Minun oli viimeinkin myönnettävä lanka-addiktioni, sillä sammakko täyttyi jo pelkistä Novitan korkkaamattomista lankakeristä, joita on tosin kertynyt kahdeksatta kiloa.