Työystäväni täytti vuosia. Olin jo aikaisemmin kysellyt, josko hänelle kelpaisi joku itselleni vääränväriseksi toteamastani paljettilangasta tehty asuste. Löysä pipo olisi kuulemma kiva. Niinpä sunnuntain ja maanantain välisenä yönä aloin neuloa Nukkumattia odotellesani Novitan kevään lehdessä olleen ohjeen mukaan. Lanka olikin niin paksua, että ehdin helposti saada pipon valmiiksi parissa illassa. Ystäväni tyttö (noin neljä vee) oli kuulemma synttäriaamuna tarjonnut äidilleen tiaraa töihin, kun synttärisankari saa olla ihan luvan kanssa päivän prinsessana. Jostain syystä tiara oli kuitenkin unohtunut kotiin, mutta äiti näytti kuulemma ihan prinsessalta tässä pipossakin.
Toisaalta kävin tupatarkastuksella toisen työystäväni uudessa asunnossa. Olen itse tykästynyt taannoin neulomaani bambu-puuvillasekoitteiseen tiskirättiin, joten neuloin vastaavan viemisiksi. Rätti on yllättävän imukykyinen ja toisaalta sen voi pestä koneessa täydellä lämmöllä (testattu juttu), joten pysyy helposti hajuttomana.
Lainasin edellisviikolla kirjastosta Neulojan käsikirja -nimisen ohjekirjan, jonka erilaisille pintaneuleille keksin näiden tiskirättien olevan oivallinen kokeilukohde. Tässä käytetyn mallineuleen nimi on bambu, mielestäni aika osuva. Ja sattui värikin kohdalleen, keittiön matto ja pöydän tabletit olivat molemman vaaleata lilaa. Toisaalta ehkä tylsän käytännöllinen ja hieman tökerökin vieminen, mutta lahja antajansa mukaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti